Kaipuu lämpöön: Suomalaiseläkeläisten elämää Espanjan aurinkorannikolla

"Talven tullen mielen valtaa jälleen kaipuu, kuin muuttolinnut mä tahdon lämpimään. Siellä hennot palmut Välimereen taipuu, ja kirkas taivas vain hohtaa yllä pään. Kun sinne kerran täältä matkustaa, ei kotimaassa enää rauhaa saa. Kuin varkain sydämeni vei, Eviva Espanja..."

"Eviva España" on alkujaan hollanninkielinen musiikkikappale, jonka sävelsi Leo Caerts ja sanoitti Leo Rozenstraten. Vexi Salmi sanoitti suomenkielisen version "Eviva Espanja", ja sen äänitti ensimmäisenä Marion Rung vuonna 1973 . Suomalaisten, ja erityisesti eläkeläisten, muuttaminen talveksi Espanjan Aurinkorannikolle on verrattavissa muuttolintujen kausittaiseen muuttoliikkeeseen, kuten laulussa sanotaan. Kaipuu lämpimään koskee myös työikäisiä, jotka usein suunnittelevat lomansa juuri lämpimiin kohteisiin, johtuen Suomen pitkistä ja kylmistä talvista tai epävakaista kesistä. Suomalaisten talvimuutto Espanjan aurinkorannoille on kiehtova ilmiö, joka yhdistää kausiluonteisen muuttoliikkeen, yhteisöllisyyden ja kulttuurisen rikkauden.

Blogitekstini perustuu kirjaan "Satumaa", jonka on kirjoittanut Antti Karisto (2008). Teos kuvaa suomalaisten arkea ja kokemuksia Espanjan aurinkoisilla rannoilla. Antti Karisto piirtää mielenkiintoisella tavalla kuvaa siitä, miten suomalaiset ovat luoneet oman yhteisönsä Espanjaan ja miten Suomi ja Espanja kohtaavat näiden ihmisten elämässä. Kirjoittaja käsittelee tämän ilmiön taustalla olevia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Tarkastelen kirjoituksessani eläkeläisten taustoja ja aurinkorannoille muuttamisen syitä, sekä millaista elämä on aurinkorannoilla ja miten se eroaa Suomessa vietetystä arjesta.

Mä tahdon lämpimään

Miksi suomalaiset kaipaavat lämpimään, aurinkoon ja Espanjaan? Entisaikojen maastamuutto liittyi aineellisiin asioihin, toiveeseen paremmasta toimeentulosta ja elintasosta. Toisaalta maastamuuttoon saattoi liittyä myös ahdistava yhteiskunnallinen ilmapiiri, vainoaminen tai jokin yksilöllinen syy, kuten epäonnistuminen henkilökohtaisessa elämässä. Suomalaiset ovat kokeneet kolme merkittävää muuttoliikettä: 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun suuntautunut muutto Yhdysvaltoihin ja Pietariin, sekä 1960–1970-lukujen massamuutto Ruotsiin. Suomalaisten muutto Espanjaan eroaa aikaisemmista suurista muuttoliikkeistä, jotka saivat liikkeelle lähinnä nuoria miehiä, kun taas Espanjaan muuttivat lähinnä eläkeläiset sukupuoleen katsomatta. Entisajan muuttoliikkeisiin liittyi seikkailunhalua ja tutustumista uusiin kulttuureihin, mutta suurin osa muutosta perustui pakkoon taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten paineiden alla.

Espanjan aurinkoon muuttamisella on tunnusomaista vahva vapaaehtoisuus ja elämänlaatuun vaikuttavat tekijät. Elämänlaadun etsintä on yksilöllistä, eikä se perustu yhteiselle aatepohjalle. Se korostaa yksilön tarpeita ja henkilökohtaista hyvinvointia, painottaen itsemääräämisoikeutta ja vapautta tehdä omia valintoja elämän eri osa-alueilla, kuten asuinpaikan, työn ja elämäntavan suhteen. Aurinkorannan suomalaisyhteisö koostuu pääasiassa eläkeläisistä ja nimenomaan nuorista eläkeläisistä (55–65-vuotiaista), ja miehet ovat hienoinen enemmistö (52 %). Suurin osa (84 %) Espanjan suomalaisista on avio- tai avoliitossa; vähemmän edustettuina ovat eronneet (5 %), lesket (9 %) ja naimattomat (2 %). Avoliittoja esiintyy aurinkorannoilla kolme kertaa enemmän kuin Suomessa asuvilla, mikä kertonee ympäristön sallivuudesta. Aurinkorannoilla asumisajan keskiarvo on 6,7 vuotta, ja tyypillisesti siellä ollaan puoli vuotta vuodesta, yleisimmin talvikuukausina.

Espanjassa asuvien suomalaisten sosioekonominen asema on keskimäärin huomattavasti korkeampi kuin saman ikäryhmän suomalaisten Suomessa. Tästä huolimatta joukkoon mahtuu ihmisiä kaikista sosioekonomisista luokista, sillä Espanjaan muuttavat suomalaiset edustavat laajaa kirjoa eri taustoista ja elämäntilanteista. Enemmistö Espanjan suomalaisista tulee kaupungeista, mutta monella on juuret maalla. Syitä muuttoon ovat lämpimämpi ilmasto, aktiivinen elämä ja kulttuuri, edullisemmat elinkustannukset ja mahdollisesti kevyempi verotus. Monet suomalaiset eläkeläiset muuttavat Espanjan aurinkorannikolle terveydellisistä syistä. Lämmin ilmasto voi lievittää erilaisia terveysongelmia, kuten reumaattisia sairauksia, astmaa ja muita hengitystiesairauksia. Aurinko ja valoisa ympäristö parantavat myös henkistä hyvinvointia, vähentäen esimerkiksi kaamosmasennuksen oireita, mikä osaltaan parantaa elämänlaatua.

Elämä auringon alla

Teoksessa "Satumaa" haastateltavat aurinkorantojen talviasukkaat haluavat erottautua turisteista. Lomailijalle aurinkorannikko näyttäytyy seikkailuna, ja matkustamisen motiivina on toipuminen, latautuminen, elämysten hakeminen ja pako arkielämästä. Talviasukkaat puolestaan puhuvat tasapaksusta, tavallisesta ja turvallisesta arjesta aurinkorannoilla. He korostavat sitä, että he eivät ole lomalla siellä, vaan asuvat siellä ja haluavat järjestää arkensa uudelleen uudessa ympäristössä. Turisti elää lomansa kuplassa, eristäytyneenä, kun taas talviasukas voi seurata maailman tapahtumia samalla lailla kuin kotona Suomessa. Rutiinit voivat talviasukkailla aurinkorannoilla pysyä hyvinkin samoina kuin kotona Suomessa, mutta aikataulut muuttuvat usealla. Sekä nukkumaanmeno että nouseminen tapahtuvat Espanjassa keskimäärin hieman myöhemmin kuin Suomessa, mutta yöunien pituudella ei ole eroa. Espanjan aurinkorannikolla suomalaisten eläkeläisten päivittäinen rytmi poikkeaa merkittävästi Suomessa vietettävästä ajasta, erityisesti siestan ja myöhäisten illanviettojen osalta.

Harrastusmahdollisuuksia aurinkorannoilla on paljon, ja on itsestä kiinni, kuinka paljon liikkuu tai lepää laakereillaan. Yhteisöllisiä tekemisiä on runsaasti, ja Espanjassa suomalaiset osallistuvat enemmän sosiaalisiin tapahtumiin kuin Suomessa asuvat. Monet ovat löytäneet uusia harrastuksia aurinkorannoilla asuessaan, vaikka moni tuo harrastuksen mukanaan myös Suomesta. Kävely, golf, lukeminen, käsityöt, kielten opiskelu ja taideharrastukset ovat yleisiä, ja niitä on harrastettu myös Suomessa. Talviasukkaat käyvät tutkimuksen mukaan enemmän suomalaisissa tapahtumissa kuin espanjalaisissa asuessaan aurinkorannoilla. Markkinoilla ja kirpputoreilla (feria) käyvät useammat, ja se onkin selvästi suosituin espanjalaisharrastus suomalaisilla. Sosiaalinen elämä on tutkimusten mukaan vilkkaampaa aurinkorannoilla asuvilla, ja heillä on laajemmat sosiaaliset verkostot, ja kanssakäyminen on spontaanimpaa kuin Suomessa. Huomionarvoista on, että tutkimuksen mukaan Suomessa eläkeläiset katsovat televisiota keskimäärin kolme tuntia päivässä, kun taas monet suomalaiset Espanjassa eivät lainkaan. Tämä on kuitenkin muuttunut, sillä nykyaikaiset laitteet mahdollistavat suomalaiskanavien katselun myös Espanjassa, mikä on luonnollisesti lisännyt television katselua sielläkin. Suomalaiset talviasukkaat ovat samanikäisiä suomalaisia terveempiä, mutta heilläkin esiintyy paljon sairauksia ja lääkityksiä. Suurin osa (76 %) kertoo voivansa terveytensä puolesta paljon tai hieman paremmin Espanjassa kuin Suomessa.

Koti kahdessa maailmassa

Kun koti on kahdessa maassa, kuten Suomessa ja Espanjassa, se tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Asuminen kahdessa maassa antaa mahdollisuuden nauttia molempien kulttuurien parhaista puolista ja kokea molempien maiden optimaaliset sääolosuhteet. Talvet Espanjan leudommassa ilmastossa voivat lievittää terveysongelmia ja parantaa elämänlaatua, kun taas Suomen kauniit kesät tarjoavat rauhaa ja puhdasta luontoa. Sosiaaliset verkostot laajenevat, kun ystävyyssuhteita ja yhteisöjä muodostuu molemmissa maissa, mikä lisää sosiaalista hyvinvointia. Toisaalta kahden kodin ylläpito vaatii sopeutumista ja käytännön järjestelyjä, kuten asuntojen hoitoa, terveydenhuoltoa ja verotusta molemmissa maissa. Jatkuva matkustaminen ja laajojen sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen vaativat molemmat merkittävästi aikaa ja resursseja sekä aktiivista panostusta.

Taloudellisesti kahdessa maassa asuminen tuo lisäkustannuksia, vaikka elinkustannukset voivat olla edullisemmat Espanjassa. Tämä elämäntapa on palkitseva, mutta se edellyttää avointa mieltä, joustavuutta ja huolellista suunnittelua. Suomalaisten eläkeläisten arki poikkeaa jonkun verran Espanjan aurinkorannikolla vietetystä arjesta. Haastateltavista monet elävät Espanjassakin suurin piirtein samoin kuin Suomessa. He kertovat nousevansa "ihmisten aikaan" ja välttävänsä yöriekkumista. Osa haastateltavista ärsyttikin espanjalaisten yöeläminen. Osa kertoo muuttaneen päivärytmiään lähemmäksi espanjalaisten aikatauluja ja omaksuneensa siestan vieton päivittäiseksi rutiiniksi.

Aamut Espanjassa voivat alkaa myöhemmin verrattuna Suomeen. Siinä missä Suomessa eläkeläiset heräävät usein aikaisin, erityisesti kesällä valoisien aamujen vuoksi, Espanjassa nukutaan pidempään, ja aamut voivat alkaa rauhallisemmin. Lämmin ilmasto mahdollistaa ulkona nauttimisen jo aamusta alkaen. Päiväsaikaan Suomessa eläkeläiset hoitavat usein asioitaan, kuten käyvät kaupassa, pankissa tai lääkärissä. Sosiaalinen kanssakäyminen voi tapahtua päiväkahvien merkeissä ystävien kanssa. Suomessa harrastuksiin kuuluu usein käsityöt, lukeminen ja liikunta, kuten kävely ja jumppa, sekä erilaisten yhdistysten ja kerhojen toiminta. Espanjassa aamupäivät voivat sisältää ostoksia paikallisilla markkinoilla, joissa hankitaan tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja muita ruoka-aineita. Liikunta ja harrastukset ovat myös olennainen osa arkea, ja päivän aikana saatetaan harrastaa aktiivisesti esimerkiksi golfia, tennistä, pyöräilyä tai uintia. Lounas on usein päivän pääateria, ja sitä nautitaan pitkään joko kotona tai ravintolassa, usein klo 14–15 aikoihin.

Iltapäivä Suomessa voi sisältää kevyttä liikuntaa, harrastuksia tai lepoa. Talvella ulkoilu saattaa vähentyä pimeyden ja kylmyyden vuoksi. Iltapäivällä voi olla hetki lepoa tai päiväunia. Espanjassa iltapäivään kuuluu siesta, noin klo 14–17 välillä, jolloin monet kaupalliset ja julkiset palvelut sulkeutuvat. Tämä lepohetki keskellä päivää on olennainen osa espanjalaista kulttuuria ja auttaa palautumaan ja jaksamaan loppupäivän. Siestan jälkeen jatketaan harrastuksia tai käydään tapaamassa ystäviä. Illat Suomessa eroavat merkittävästi Espanjasta. Suomessa illallinen syödään usein aikaisemmin, noin klo 17–19 välillä, ja se on usein kevyempi ateria kuin lounas. Illat voivat koostua television katselusta, lukemisesta tai rauhallisista harrastuksista. Sosiaalista kanssakäymistä voi olla, mutta se on yleensä vähäisempää arki-iltoina. Espanjassa illat ovat aktiivisempia ja sosiaalisempia, ja illallinen syödään myöhään, usein vasta klo 20–22 välillä. Suomalaisten syöminen ulkona Espanjassa on paljon yleisempää kuin Suomessa; kerran tai useammin viikossa syö 64 % haastateltavista, ja suurin osa söi muissa kuin suomalaisissa ravintoloissa.

Pohdinta

Suomalaisten eläkeläisten talviasuminen Espanjan aurinkorannikolla tarjoaa monia etuja, mutta haluaisin tarkastella asiaa vähän kriittisemmin. Ympäristövaikutukset ovat merkittävä huolenaiheeni. Jatkuva matkustaminen Suomen ja Espanjan välillä kasvattaa hiilijalanjälkeä huomattavasti. Lentomatkustaminen on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista, ja säännölliset lennot kahden maan välillä lisäävät ympäristökuormaa. Kun otetaan huomioon suurten ihmisjoukkojen säännöllinen lentomatkustaminen, kokonaisvaikutukset voivat olla merkittäviä. Tämä on ristiriidassa ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Toinen asia, joka minua vaaleaihoisena ja helposti auringossa palavana huolestuttaa, on se, että liiallinen altistuminen auringolle lisää ihosyöpien riskiä. Ihosyövän tapaukset lisääntyvät 50 ikävuoden jälkeen, koska immuunipuolustus heikkenee ja immuunipuolustusta heikentävät lääkitykset lisääntyvät (Mattila ym. 2023). Auringon UV-säteily on voimakkaampaa Espanjassa kuin Suomessa, vaikka talviasukkaat viettävätkin Espanjassa yleensä viileimmät kuukaudet. Kuitenkin tulevaisuudessa myös talvella Espanjassa lämpötilat nousevat (Suomen ympäristökeskus). Tämä riski meidän kaikkien tulisi tiedostaa ja suojautua oikeaoppisesti auringon säteiltä.

Poliittinen ilmapiiri Euroopassa ja myös Espanjassa on tuulinen. Talous on epävakaa, ja poliittisella rintamalla ilmapiiri voi muuttua nopeastikin, mikä saattaa vaikuttaa ulkomaalaisten asemaan ja oikeuksiin. Näistä muutoksista pitää olla tietoinen ja valmistautua niihin. Myös Suomessa on liikehdintää poliittisesti, sillä hallitus on päättänyt lakkauttaa kansaneläkkeiden maksamisen ulkomaille, ja tällä on merkittäviä vaikutuksia suomalaisiin eläkeläisiin (Valtionvarainministeriö 2024). Kansaneläke on monelle suomalaiselle tärkeä osa heidän tuloistaan, ja tämän lopettaminen vaikuttaa heidän kykyynsä ylläpitää elintasoaan. Suomalaisten eläkeläisten poismuutto vaikuttaisi negatiivisesti myös Espanjan paikallistalouteen, erityisesti niillä alueilla, joissa on suuri suomalaisyhteisö. Vaikka päätös lopettaa kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille on kiistanalainen ja siihen liittyy monia haasteita, sillä voi olla myös hyviä puolia. Se voisi vahvistaa julkista taloutta, parantaa verovarojen käyttöä, tehdä sosiaalipalvelut paremmin saavutettaviksi, vähentää hiilijalanjälkeä ja tehdä eläkejärjestelmästä kestävämmän.

Vaikka suomalaisiin eläkeläisiin, jotka muuttavat talvikuukausiksi Espanjan aurinkorannikolle, liittyy monia kriittisiä näkökohtia ja haasteita, on tärkeää tunnistaa myös tämän elämäntavan positiiviset puolet, joita "Satumaa" -teos käsittelee. Jokaisen Espanjan aurinkorannikolle muuttavan tulee punnita tarkkaan sekä hyvät että huonot puolet ja löytää ratkaisu, joka sopii omaan elämään. Hyvä suunnittelu, tietoisuus riskeistä ja vaikutuksista sekä joustavuus voivat auttaa eläkeläisiä nauttimaan eläkepäivistään Espanjassa turvallisesti ja kestävästi. Itse näen omat eläkepäiväni Kuusamon puhtaassa ilmassa, nauttien kaikista vuodenajoista, myös niistä kylmistä.

Lähteet

Eviva España. (22.08.2023). Wikipedia. Haettu: 1.08.2024. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eviva_Espa%C3%B1a

Mattila, K., Riihilä, P., Veräjänkorva, E., & Mäkelä, S. (2023). Ei-melanoottisten ihosyöpien nykyhoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023;139(3):203-10. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo17540. (Luettu: 5.8.2024)

Suomen ympäristökeskus. Ilmasto-opas.fi. Lisääntyvä kuumuus haittaa Välimeren matkailua. Artikkeli. Saatavilla: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/lisaantyva-kuumuus-haittaa-valimeren-matkailua. (Luettu: 5.8.2024)

Valtionvarainministeriö. (2024). Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2024:29. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165577/VM_2024_29.pdf?sequence=4&isAllowed=y. (Luettu: 5.8.2024)