Mitä on hyvä ohjaus? Valtakunnallisten kriteerien mukaan hyvän ohjauksen tavoitteena on tukea korkeaa ohjauksen laatua ja varmistaa laadukkaan ja monipuolisen ohjauksen saatavuus tasapuolisesti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Kriteerit auttavat oppilaitoksia ja sen hallintoa ja päättäjiä tarkastelemaan paikallisesti ohjausta, sen riittävyyttä ja laatua. Oppilaitokset tarkastelevat ohjauksen kriteereitä oman toimintansa eri näkökulmista kuten opetuksen järjestäjän, oppilaiden, opettajan, vanhempien tai johtamisen näkökulmasta. Kaikki ohjaukseen liittyvät jäsenet tuntevat hyvän ohjauksen kriteerit ja toimivat sen mukaan. Ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, toteutus, johtaminen, työnjako, vastuut ja arviointi. Ohjaustoimintaa tulee kehittää ja arvioida säännöllisesti ja kaikkien tulee saada ajantasaista tietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjän ohjauspalveluista. Ohjaus oppilaitoksissa on vuorovaikutteista, avointa, jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa o...

Opettajan opetusta ja ohjausta ohjaavat useat eri lait, asetukset ja säädökset.  Myös opetushallitukselta tulee määräyksiä ja ohjeita opetukseen, ohjaukseen ja koulutuksen toteutumiseen. Ohjeet ja määräykset perustuvat lakiin tai lakimuutokseen, tässä esimerkkinä ohjeistus  uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ammatillisessa oppilaitoksessa . Opetushallitus päättää tutkinnon perusteista, jotka valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän, koulutusten järjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Oma opettaja urani todennäköisesti on ammattikorkeakoulussa, joten perehdyn tässä blogikirjoituksessa tarkemmin siihen alueeseen.                                                                               Kuva 30.9.2021 webinaarista Suunnitteluosa...

  Kaikkien ihmisten perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa ja ihmisoikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perus- ja ihmisoikeuksia määrittelee kolme eri oikeudenalaa: Valtiosääntöoikeus, EU:n oikeus ja kansainvälinen julkisoikeus. (Kasa ym. 2020.)                                                                                                                                                          Perustuslain tarkoituksena on luoda pysyvä järjestelmä, joilla säännellään kansalaisten oikeuksia ja valtioelinten tehtäviä ja näiden välisiä suhteita. Perustuslakia on vaikeampi muu...

Luontoa pedagogisena oppimisympäristönä on käytetty ja tutkittu jonkun verran, lähinnä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja luonnonvara koulutuksen aloilla. Luonto voimaannuttaa ja rauhoittaa, sekä selkeyttää ajatuksia ja auttaa unohtamaan roolien tuomat paineet. Luonto koetaan ympäristönä usein miellyttäväksi ja turvalliseksi. (Tyrväinen ym. 2017.) Tutkimusten mukaan luonto lisää oppimistehokkuutta, oppimistavoitteiden saavuttamista riippumatta aiheesta, oppijoista, ohjaajista, pedagogiikasta tai oppimisen mittareista. Luonnossa tapahtuva oppiminen ei tarvitse olla sidoksissa itse luontoon, vaan mitä tahansa asiaa voi oppia luonnossa paremmin. Luonto tekee oppijoista aktiivisempia, osallistuvampia, sekä lisää kommunikaatiotaitoja ja sosiaalisuutta. (Haukka 2020.) Luonto lievittää stressiä ja lisää myönteisiä fysiologisia muutoksia kuten verenpaineen lasku ja lihasten rentoutuminen. Luonto herättää meissä syvällisempiä ajatuksia ja helpotta tunteiden kokemista. (Luonnonvarakeskus 2021...

               Usein kuulee puhuttavan kulttuurien sulatusuunista, jossa ajatuksena on, että muista kulttuureista tulevat sulautuvat yhtenäiseksi joukoksi, unohtaen oman taustansa ja kulttuurinsa. Suomessa kuulee usein sanottavan, että "maassa maan tavalla" tai että "kyllä täällä Suomessa pitää suomea osata puhua, että voi olla suomalainen". Sopeutumisessa uuteen maahan toki auttaa kielen osaaminen ja uuden kulttuurin ymmärtäminen, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että maahan muuttanut unohtaa oman kielensä ja kulttuuritaustansa. (Taipale 2010.) Yhteiskunnan tulee suhtautua monikulttuurisuuteen myönteisesti ja julkisen vallan keinoin edistää oikeuksien toteutumista ja vähentää eriarvoisuutta sekä tukea vähemmistöjen kielen ja kulttuurin säilymistä.  Suomea voidaan pitää multi­kulturalistisena yhteiskuntana, jossa suhtaudutaan moni­kulttuurisuuteen myönteisesti. Useassa muussa Euroopan maassa tilanne on toisin. Suomen peru...