Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat

Opettajan opetusta ja ohjausta ohjaavat useat eri lait, asetukset ja säädökset.  Myös opetushallitukselta tulee määräyksiä ja ohjeita opetukseen, ohjaukseen ja koulutuksen toteutumiseen. Ohjeet ja määräykset perustuvat lakiin tai lakimuutokseen, tässä esimerkkinä ohjeistus uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ammatillisessa oppilaitoksessa. Opetushallitus päättää tutkinnon perusteista, jotka valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän, koulutusten järjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Oma opettaja urani todennäköisesti on ammattikorkeakoulussa, joten perehdyn tässä blogikirjoituksessa tarkemmin siihen alueeseen.

                                                               Kuva 30.9.2021 webinaarista Suunnitteluosaaminen I,                                                                                     luennoitsijat Pirjo-Liisa Lehtelä ja Raija Erkkilä.

Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Laissa säädetään mm. ammattikorkeakoulujen tehtävistä, organisaatiosta, tutkinnoista, opiskelijoista, henkilöstöstä ja rahoituksesta. Perehtyessä lakiin tarkemmin, osui silmiin opetus, tutkinnot sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskeva 9§, jossa sanotaan, että ammattikorkeakoulun opetus on julkista ja vain perustelluista syistä opetuksen seuraamista voidaan rajoittaa. Olen tiennyt, että yliopistoissa opetus on julkista, mutta se on myös ammattikorkeakouluissa. Luulen, että moni ei tätä tiedä. Jos minun tunnilleni haluaa joku ulkopuolinen tulla seuraamaan, se on lain puitteissa mahdollista. 

Ammattikorkeakoulun toimintaa säätelee myös Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Siinä on säädetty tarkemmin mm. ammattikorkeakoulutuksen tutkinnoista ja niiden rakenteista, mitoituksesta ja laajuudesta, tavoitteista sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista.

Opettajien kelpoisuutta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Opettajia koulutetaan yliopistossa ja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Ammatillisen pätevyyden ja tutkinnon lisäksi, ammatilliselta opettajalta vaaditaan 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. 

Ammattikorkeakoulu opetusta ohjaa myös erilaiset opetussuunnitelmat, jotka ammattikorkeakoulu laatii itse. Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa ammattikorkeakoululaki sekä -asetus. Ammattikorkeakoulu laatii opetussuunnitelman opetushallituksen antamien suunnitelmien ja perusteiden mukaan. Opetussuunnitelma kertoo koulutuksen kokonaiskuvan, sen ohjelman, tavoitteet ja vaadittavat opintosuoritukset. Opetussuunnitelmasta selviää lukuvuosittain pakolliset ja vapaavalintaiset opinnot sekä opintojen eteneminen. Ammattikorkeakoululaki määrittelee tavoiteajat ammattiin valmistumiselle, mutta opintojen sisällöstä päättää ammattikorkeakoulu itse. Opetussuunnitelmassa on tietoa koulutuksesta sen tutkinnon osaamistavoitteista, koulutuksen toteuttamisesta ja ammattiin liittyvistä tehtävistä. Tutkinto-ohjelma on jaettu osaamisalueisiin opintojaksojen mukaisesti. Oulun ammattikorkeakoulun sivuilta löytyy listattuna eri ammattikorkeakoulututkintojen, ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sekä erikoistumiskoulutusten opetussuunnitelmat. (OAMK, opetussuunnitelmat.)

Oppilaitokset laativat ohjaussuunnitelman, jonka tarkoituksena on antaa kokonaiskuva opintojen ohjauksen tavoitteista, sisällöstä, menetelmistä sekä ohjauksen toimijoiden rooleista ja tehtävistä. Ohjaussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteiden rinnalle. Yleensä ohjaussuunnitelma on netissä, jossa kuvataan opiskelijan saamat palvelut, jotka vaihtelee sen mukaan, missä vaiheessa opinnot ovat. (Laajala & Lehtelä 2020.)

Tutkintosääntö täydentää mm. ammattikorkeakoulussa annettavaa tehtävää, opetusta, opiskelijavalintaa, opetuksen järjestämistä ja tutkintoon ja todistuksiin liittyviä määräyksiä. Päätöksenteosta vastaa rehtori ja ammattikorkeakoulun hallitus tutkintosäännön mukaisesti. Ammattikorkeakoulussa tulee olla tämän lisäksi yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin.  Tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu opintosuoritusten oikaisupyynnöt. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi varsinaiset jäsenet (+varajäsenet), joista vähintään yksi on tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. Ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavat tavoitteet sekä niiden seuranta ja arviointi tehdään määrävuosiksi yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. (OAMK, osaamisen arviointi.)  

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, Arene ry on korkeakoulupolitiikan edunvalvoja ja vaikuttaja sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Arene palvelee ammattikorkeakouluja luomalla edellytyksiä korkeatasoiselle työelämälähtöiselle korkeakoulutukselle ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Arene ry ottaa kantaa päivänpolttaviin asioihin, antaa lausuntoja ja raportteja ammattikorkeakoulun toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. (Arene 2021.)

Oulun ammattikorkeakoulu tekee kumppanuussopimuksia työ- ja elinkeino toimijoiden kanssa. tavoitteena yhteistyöllä on koulutuksen kehittäminen ja työelämäläheisyyden mahdollistaminen. Mahdollisuus järjestää yhdessä mm. koulutus kokonaisuuksia ja rakentaa rekrytointipolkuja työelämään. (OAMK, kumppanuus.)

Opettajan työtä ohjaa myös opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, (HOPS) joka on opiskelijan tärkein työkalu opintojen aikana. HOPSIN tarkoituksena auttaa opintojen suunnittelussa, aikataulutuksessa, ja opintojen seuraamisessa ja arvioinnissa. Opettajana suunnitellessani opintojaksoja, minua ohjaa nämä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Niiden avulla opettajana tiedän, mitä osaamista opiskelijoilla on entuudestaan ja mikä on heidän lähtötasonsa sekä mitä he odottavat opintojaksolta ja miten hän aikoo osaamisensa hankkia ja osoittaa. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä on hyvä tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittu osaaminen (AHOT). Tämä edistää opintojen suorittamista, välttää päällekkäisyyksiä opinnoissa sekä mahdollistaa yksilölliset ja joustavat opintopolut. (Metropolia 2021.) 

Opiskelija voi tarvita opinnoissaan myös erityistä tukea. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKSssa määritellään muun muassa opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi sekä muut pedagogiset ratkaisut kuten opetusmenetelmä, oppimateriaalit, kommunikointi tapa, jne. (Opetushallitus 2021.)

Opettaja laatii jokaisesta opintojaksosta toteutussuunnitelman, joka ohjaa opintojakson toteutumista. Toteutussuunnitelma pohjautuu opetussuunnitelman tavoitteisiin, josta löytyy opetettava aihe, opetuksen rakenne, opetusmenetelmät, tavoitteet, opetuskieli, opetuspaikka. Toteutussuunnitelma toimii opiskelijan ohjekirjana, josta hän löytää opintojakson suorittamiseen tarvittavat tiedot ja ohjeet. Toteutussuunnitelman tulisi olla monipuolinen ja huomioida eritasoiset opiskelijat ja sen voi tehdä yhdessä opiskelijoiden kanssa. (Auvinen ym. 2012.)

Oppilaitoksilta löytyy erilaisia turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja ja ohjeita, jotka täytyy huomioida opetusta ja ohjausta suunniteltaessa. Opetustilanteissa tulee huomioida erilaiset vaaratilanteet ja niihin täytyy osata reagoida. Oppilaitoksilla tulee olla pelastussuunnitelman, jonka tekeminen perustuu pelastuslakiin. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä miten vaarat ja riskit tunnistetaan ja ennaltaehkäistään, miten tilojen turvallinen käyttäminen on huomioitu, miten ohjeistetaan tilojen käyttäjiä niin, että vaaratilanteita ei syntyisi ja onnettomuuden sattuessa, ohjeistus siitä miten toimitaan. Pelastussuunnitelma ei ole vain asiakirja, vaan sen tulee olla nopeasti saatavilla ja visuaalisesti helposti luettavissa. Pelastussuunnitelma tehdään yhteistyössä pelastustoimen kanssa ja uhka- ja vaaratilanteiden suunnitelma yhteistyössä poliisin kanssa. Suunnitelman sisältöä kerrataan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Erilaiset pelastus- ja poistumisharjoitukset sekä turvakävelyt on hyvä tehdä säännöllisesti, koska näin toimintakykyä parhaiten kehitetään. Oppilaitoksen kaikille henkilöryhmille on laadittu omat toimintaohjeet vaara- ja uhkatilanteisiin. (Opetushallitus 2021.)

LÄHTEET:

Ammattikorkeakoululaki 2014. 14.11.2014/932. 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. [viitattu 26.10.2021]

Arene. 2021. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. https://www.arene.fi/. [viitattu 26.10.2021]

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 1998. 14.12.1998/986. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986. [viitattu 26.10.2021]

Auvinen P., Kuisma p., Louhi T., Nurkka P, Tuohi R. & Angerpuro K. 2012. Tietojärjestelmä opetuksen suunnittelun ja opintojen tukena. Turun ammattikorkeakoulun teema-arviointiraportti. Raportteja 151. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163387.pdf. [viitattu 26.10.2021]

Laajala T. & Lehtelä P-L. 2020. Ohjauksen käytänteet ja ohjausmuodot ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Opetusvideo. https://www.youtube.com/watch?v=mpq8nceSOkw. [viitattu 28.10.2021]

Metropolia. 2021. Opintojen suunnittelu. https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/yleista-tietoa-opiskelusta/opintojen-suunnittelu. [viitattu 26.10.2021]

OAMK.  Kumppanuus. https://www.oamk.fi/fi/palvelut/kumppanuus. [viitattu 26.10.2021]

OAMK.  Opetussuunnitelmat. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat. [viitattu 26.10.2021]

OAMK.  Osaamisen arviointi. Tutkintolautakunta. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/osaamisen-arviointi. [viitattu 26.10.2021]

Opetushallitus. 2021. https://www.oph.fi/fi. [viitattu 26.10.2021]

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 2014. 18.12.2014/1129. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129. [viitattu 26.10.2021]