Vanheneva mies sosiaalisissa suhteissa

Ystävyyssuhteiden merkitys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton. Erityisesti vanhetessa ystävien rooli korostuu entisestään, tarjoten sosiaalista tukea, iloa ja merkityksellisyyttä elämään. Tässä blogikirjoituksessa pohditaan vanhenevien miesten ystävyyssuhteita ja niiden merkitystä hyvinvointiin. Miten ystävyyssuhteet muuttuvat iän myötä? Millaisia rooleja niillä on eri elämänvaiheissa? Miten sosiaalisten suhteiden ylläpito lisää terveyttä ja onnellisuutta vanhemmalla iällä? Lisäksi pohditaan, miten nykypäivän teknologia ja elämäntavat vaikuttavat ystävyyssuhteisiin ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia ne tuovat mukanaan. Blogikirjoitus perustuu Ojala, H. & Pietilä, I. (toim.): Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit ja siitä osion Vanheneva mies sosiaalisissa suhteissa.

Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden lisäksi sosiaalisten suhteiden merkitys ihmisen terveyteen ja elinikään on merkittävä, ja sen merkitys vain kasvaa ihmisen vanhetessa. Sosiaalisesti aktiivisilla vanhuksilla on pienempi riski kroonisille sairauksille, ja hyvät sosiaaliset suhteet voivat vähentää esimerkiksi verenpainetautia ja liikalihavuutta. Sosiaalisilla suhteilla on siis monipuolisia yhteyksiä fyysiseen terveyteen. On tutkittu, että erityisesti varhaisilla ihmissuhteilla on merkittävä vaikutus terveyteen. Sosiaalinen integraatio murrosiässä ja vanhemmalla iällä vähentää tutkimusten mukaan terveysriskejä (Yang 2016).

Vanhenevan miehen ystävyyssuhteiden merkitys

Kirjassa Miehistä puhetta (2013) Ira A. Virtanen pohtii artikkelissaan "Ikä ja elämänkulku miesten ystävyyssuhteissa" ystävyyden merkitystä miesten elämässä. Haastateltavat miehet tuovat esille, että ilman ystävyyttä ei olisi mitään, ja että ystävyys on jopa tärkeämpää kuin parisuhde. Varsinkin nuoruudessa parisuhteet voivat olla lyhyitä, kun taas kaveri- ja ystävyyssuhteet voivat olla hyvinkin pitkiä ja alkaa jo lapsuudesta. Tästä syystä nuoruusvuosina ystävyyssuhteet voivat olla merkityksellisempiä ja syvällisempiä kuin parisuhteet. Miesten parisuhdetilanne on muuttumassa. Aiemmin suurin osa vanhemmista miehistä oli naimisissa, kun taas suuri osa naisista oli leskiä. Nykyään trendi on muuttumassa siten, että yhä useampi eläkeikäinen mies asuu yksin joko leskenä tai eronneena. Kuitenkin myöhemmällä iällä solmitaan yhä enemmän parisuhteita, ja uudenlaiset, osin tilastoissa näkymättömät parisuhteen muodot ovat suosittuja. Esimerkiksi parisuhteet, joissa asutaan omillaan, ovat yleistymässä. Lisäksi avioliittoja solmitaan nykyään iäkkäämpänä kuin aikaisemmin, ja asenteet näitä kohtaan ovat nykyisin myönteisempiä. Erityisesti miehille uuden parisuhteen muodostaminen eron tai leskeytymisen jälkeen on tärkeää ja merkityksellistä (Lumme-Sandt & Lyyra 2013).

Usein miehet löytävät ystävät fyysisten harrastusten kautta. Tämä voi McAndrewin (2022) mukaan johtua evoluutiohistoriastamme. Ennen miehet metsästivät perheelleen ruoan, ja usein jouduttiin kulkemaan pitkiäkin metsästysreissuja. Tällöin läheiseksi ystäväksi valikoitui taitava ja voimakas taistelija, johon pystyi luottamaan. Tästä syystä tänäkin päivänä miehet löytävät usein ystäviä urheilun, rakentamisen ja tekniikan harrastusten kautta, joissa he voivat näyttää samoja taitoja, jotka olivat arvostettuja ennen metsästäjien kesken. Myös Barbara A. Winsteadin (1986) mukaan miesten ystävyys perustuu usein yhteiseen tekemiseen, jossa keskitytään samoihin tavoitteisiin, mutta ei välttämättä toisiin.

Virtanen (2013) kirjoittaa, ettei hänen tutkimuksessaan miesten puheessa korostunut maskuliinisuuden idealisointi. Miehisyys ei ole yksiselitteinen käsite. Se ilmenee moninaisina kokemuksina ja rooleina, jotka voivat vaihdella yksilöittäin. Miesten ystävyyssuhteet ovat monipuolistuneet ja syventyneet ajan myötä. Perinteisten fyysisten harrastusten rinnalle on noussut pehmeämpiä aktiviteetteja, kuten taide ja musiikki, jotka mahdollistavat syvempien yhteyksien luomisen. Näitä harrastuksia on toki ollut aina, mutta nykyään ne ovat tulleet näkyvämmiksi ja hyväksytymmiksi. Historialliset ja sosiaaliset normit ovat aiemmin rajoittaneet sitä, kuinka avoimesti miehet ovat voineet harjoittaa näitä harrastuksia, mutta nyt niiden hyväksyntä on kasvanut. Esimerkiksi tanssia harrastavia poikia oudoksuttiin nuoruudessani, ja usein se liitettiin seksuaaliseen suuntautumiseen. Tällainen stereotyyppinen ja rajoittunut ajattelu on onneksi vähentynyt, ja hyväksynnän kasvu on avannut uusia mahdollisuuksia miesten väliselle vuorovaikutukselle ja ystävyyssuhteiden kehittymiselle. Nykyään miehet ovatkin myös avoimempia tunteidensa suhteen, mikä syventää ystävyyssuhteita.

Vanhenevien miesten ystävyyssuhteet ja hyvinvointi

Terveys- ja hyvinvointitietoisuus on monipuolistanut harrastusten kirjoa, ja nykyään miehet ovat yhä tietoisempia henkisen hyvinvoinnin tärkeydestä, mikä rikastuttaa heidän sosiaalista elämäänsä ja hyvinvointiaan. Useat tutkimukset puoltavat, että ystävyyssuhteet ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ihmisillä, joilla on ystäviä, ovat tyytyväisempiä elämäänsä, sairastavat vähemmän kroonisia sairauksia ja kärsivät vähemmän masennuksesta (Steptoe ym. 2013). Sosiaalisten verkostojen ja digitaalisten yhteisöjen kautta ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on nykyään helpompaa kuin koskaan. Internet tarjoaa merkittävän teknologisen välineen, joka vaikuttaa myönteisesti iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Vaikka liiallinen verkkokäyttö voi vähentää kasvokkain tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta, se tarjoaa kuitenkin monia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Erityisesti toimintakyvyltään rajoittuneiden elämässä sosiaalinen media ja teknologia mahdollistavat sen, että vaikka ei pääse liikkumaan kodin ulkopuolelle, voi silti olla yhteydessä ystäviin ja perheenjäseniin (Benvenuti ym. 2020).

Ruuhkavuosien aikana harrastukset saattavat jäädä, ja kiireen vuoksi ystäville on vähemmän aikaa. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että oma kumppani on miehille usein ensisijainen henkisen tuen lähde (ks. Gurung, Taylor & Seeman 2003) ja läheinen ystävä (ks. Virtanen & Isotalus 2010). Keski-iässä, lasten muuttaessa pois kotoa, haastatellut miehet kertoivat, että elämä on työkeskeistä, mutta aikaa jää kuitenkin enemmän myös ystäville ja ihmissuhteille. Vanhemmiten ystävyys koetaan energiaa tuovaksi asiaksi, ja usein ystävyyssuhteet kehittyvät pariskuntien yhteiseksi asiaksi, ja esimerkiksi kyläilykulttuuri on hyvinkin keskeinen osa sosiaalista elämää. Ikä ja siihen liittyvät sosiaaliset odotukset ohjaavat ratkaisuja, ja elämänvalinnat vaikuttavat ystävyyssuhteiden intensiteettiin. Erityisesti samankaltaiset elämänvaiheet tukevat keskinäistä ystävyyttä aikuisiässä. Toisin sanoen ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on helpointa, kun ystävillä on samankaltaiset elämänvaiheet (Virtanen 2013). Ystävyyssuhteen dynamiikka voi vaihdella esimerkiksi sen suhteen, onko toinen sinkku ja toinen parisuhteessa. Parisuhteessa olevan miehen elämässä voi olla erilaisia velvollisuuksia ja tiukempia aikatauluja sinkkumieheen verrattuna. Parisuhteessa olevan miehen aika jakautuu enemmän hänen kumppaninsa ja mahdollisten perhevelvoitteiden kesken. Tämä voi johtaa vähäisempään vapaa-ajan saatavuuteen ja harvempiin yhteydenpitoihin.

Ikääntyneiden miesten ystävyyssuhteiden dynamiikka saattaa poiketa nuorempien miesten ikäryhmien vastaavasta, ja ystävyyssuhteiden ylläpitäminen voi olla vähemmän paineistettua. Tämä voi johtua siitä, että elämänmuutokset eivät enää ole yhtä suuria, mikä vähentää tarvetta uudelleenarvioida ystävyyssuhteita. Iästä riippumatta miehet ovat ylpeitä ystävyyssuhteistaan, jotka usein ovat alkaneet jo lapsuudessa. Nämä pitkäikäiset ystävyyssuhteet vaikuttavat myönteisesti henkiseen hyvinvointiin ja kertovat luonteen vahvuuksista ja yhteistyökyvystä (Virtanen 2013).

Sosiaaliset suhteet ovat elämänlaadun kannalta keskeisiä, ja vanhetessa niiden merkitys korostuu entisestään. Erityisesti perhesiteet, kuten yhteydet omiin lapsiin ja lastenlapsiin, vaikuttavat positiivisesti vanhempien vanhusten hyvinvointiin. Nämä suhteet tarjoavat emotionaalista tukea, merkityksellisiä hetkiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (Tuominen & Pirhonen 2019). Tänä päivänä yhä useampi saa kokea isoisyyden, koska elinikä on pidentynyt. Tämä mahdollistaa tiiviimmän ja pitkäikäisemmän suhteen isovanhempien ja lastenlasten välillä (Lumme-Sandt & Lyyra 2013). Väestön ikärakenteen muutos lisää myös miesten roolia hoivaajina, kun yhä enemmän vanhimman ikäluokan miehet osallistuvat puolisoidensa tai vanhempiensa hoivaamiseen. Tämä muutos on osittain seurausta vanhustenhuollon painopisteen siirtymisestä laitoshoidosta kotihoitoon (Kirsi 2013). Miehet ovat yhä enemmän omaishoitajan roolissa ja joutuvat omaksumaan sellaisia kotitöitä, jotka aikaisemmin olivat puolison vastuulla. Oma appi-isäni joutui omaksumaan vaimonsa kotityöt yli 80-vuotiaana tultuaan omaishoitajaksi. Tämä elämänmuutos oli hänelle raskas, sillä hänen sukupolvessaan naisten- ja miestentyöt oli määritelty tiukasti. Nyt hänen täytyi oppia laittamaan ruokaa, siivoamaan, pyykkäämään sekä huolehtimaan vaimostaan. Tänä päivänä sukupuoliodotukset ovat muuttuneet, ja yhä useampi jakaa kotityöt tasavertaisesti parisuhteessa, ja miesten rooli kotitöissä ja lasten kasvatuksessa on lisääntynyt.

Yhteenveto

Ystävät ovat elämän suola, sanotaan, ne tekevät elämästä rikkaampaa ja merkityksellisempää. Australialainen kirjailija ja palliatiiviseen hoitoon erikoistunut hoitaja Bronnie Ware (2019) kertoo kirjassaan Viisi viimeistä toivetta, että kuolinvuoteella ihminen katuu usein muun muassa sitä, että on tehnyt liikaa töitä ja viettänyt liian vähän aikaa ystävien ja rakkaiden kanssa. Ajanpuutteen takia hyvinkin läheiset ystävyyssuhteet saattavat jäädä elämän kiireiden jalkoihin. Kuolinvuoteella kadutaan myös sitä, että ei kerrottu ystäville, miten tärkeitä he ovat. Todennäköisesti ystävyyden todellinen merkitys korostuu vasta, kun muu maallinen elämä menettää merkityksensä. Elämän loppuvaiheessa ihmiset alkavat kaipaamaan usein yhteyttä muihin ihmisiin enemmän kuin koskaan. He haluavat tuntea itsensä rakastetuiksi ja muistetuiksi, ja siksi ystävien merkitys korostuu tässä vaiheessa.

Voidaan kyllä todeta, että ystävyyssuhteet ovat tärkeitä, niissä on elämää kantava voima. Ystävien kanssa vietetyt hetket ovat tuoneet iloa, lohtua ja rikkautta elämääni. Elämän kiireiden keskellä on tärkeää muistaa vaalia näitä suhteita ja löytää aikaa ystäville, sillä heidän tuomansa rikkaus ja merkitys kantavat läpi elämän. Ystävyyssuhteet eivät ole vain nuoruuden etuoikeus, vaan ne säilyvät tärkeinä ja arvokkaina myös vanhemmalla iällä. Niiden merkitys korostuu entistään, kun elämänkokemus ja ikä tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja tarpeita. Näin ollen ystävyyssuhteiden vaaliminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa hyvinvoinnin ylläpitämisessä läpi koko elämän.

Lähteet:

Benvenuti, M., Giovagnoli, S., Mazzoni, E., Cipresso, P., Pedroli, E., & Riva, G. (2020). The Relevance of Online Social Relationships Among the Elderly: How Using the Web Could Enhance Quality of Life? Front Psychol, 11: 551862. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.551862

Kirsi, T. (2013). ”Se on niin heleppo se dementiapotilas kun on konstit” Miesryhmän neuvottelua omaishoitajuudesta. Teoksessa: Miehistä puhetta. Miehet ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Ojala, H., & Pietilä, I. (toim.) Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2013.

Lumme-Sandt, K., & Lyyra, T.-M. (2013). ”Ikääntyvän miehen muuttuva rooli perheessä”. Teoksessa: Miehistä puhetta. Miehet ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Ojala, H., & Pietilä, I. (toim.) Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2013.

McAndrew, F. (2022). Why Male and Female Friendships Are so Different. Psychology Today. https://www.psychologytoday.com/us/blog/out-the-ooze/202204/why-male-and-female-friendships-are-so-different

Steptoe, A., Shankar, A., Demakakos, P., & Wardle, J. (2013). Social isolation, loneliness, and all-cause mortality in older men and women. Proceedings of the National Academy of Sciences. https://doi.org/10.1073/pnas.1219686110

Tuominen, K., & Pirhonen, J. (2019). “Who would take a 90-year-old?” Community-dwelling nonagenarians’ perceptions of social relationships. International Journal of Ageing and Later Life, 13(1): 111–137. https://doi.org/10.3384/ijal.1652-8670.18387

Virtanen, I. (2013). "Ikä ja elämänkulku miesten ystävyyssuhteissa". Teoksessa: Miehistä puhetta. Miehet ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Ojala, H., & Pietilä, I. (toim.) Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2013.

Ware, B. (2019). Regrets of the Dying. Blog. https://bronnieware.com/blog/regrets-of-the-dying/

Yang, C., Boen, C., Gerken, K., Li, T., Schorpp, K., & Mullan Harris, K. (2016). Social relationships and physiological determinants of longevity across the human life span. Proc Natl Acad Sci U S A, 113(3): 578–583. https://doi.org/10.1073/pnas.1511085112