Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2021.

Digitaalinen oppimis- ja toimintaympäristö

Kuva
Digitalisaatiolla on vaikutusta työelämään ja koko yhteiskunnan toimintaan sekä sen rakenteisiin. Hallitusohjelman yksi tavoite on, että Suomi tunnetaan digitalisaation edelläkävijänä, joka kehittää teknistä osaamista yli hallinto- ja toimialarajojen. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että ihminen on tärkein digitalisaation kehittämisessä. Digitalisaatiolinjauksen lähtökohtana toimii valtionvarainministeriön määritelmä:  ”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Hallintoa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta, oli sitten kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. Käyttäjälähtöiset digitaaliset julkiset palvelut ovat myös Suomen kilpailukyvyn edellytys.” (STM 2016.) Digitalisaatio etenee huimaa vauht...

Opettajan työelämäverkostot ja yritysyhteistyö

Kuva
                    Ammattikorkeakoululaki (2018/1368) määrittää, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän kehittämiseen vaadittavaa ja tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Lisäksi opetuksen tulisi palvella ja edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta tutkimustoiminnan, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Ammattikorkeakoululla tulee olla tiivis yhteistyö työelämän kanssa, koska suurin osa opiskelijoiden osaamisesta hankitaan siinä ympäristössä. Jotta oppilaitokset voivat vastata työelämän tarpeisiin, edellyttää se palvelu- ja palvelukonseptien kehitystä. Työelämäyhteistyön rakentaminen alkaa opetussuunnitelmien kehittämisestä ja laatimisesta, niin että ne vastaavat työelämän osaamisvaatimuksiin ja haasteisiin, puhutaan osa...

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Kuva
Hoitotyön ammattilaisena, oma mielenkiintoni tutkimuksen tekemisessä on hyvin käytännöllinen. Käytännöllinen ja soveltava tutkimus pyrkii ratkaisemaan käytännön ongelmia, kun taas perus- ja teoreettisella tutkimuksella ei ole suoria käytännön päämääriä, mutta ne ovat usein tärkeitä uusien innovaatioiden synnyille. Toisaalta innovaatiot ja soveltava tutkimus voivat toimia sysäyksenä perustutkimukselle. Perustutkimusta eli uuden tiedon ja teorian luomista tehdään lähinnä yliopistoissa. (Lilja & Kivistö 2021.) Olen tehnyt muutama vuosi sitten gradun Oulun yliopistolle, aiheena "Kotona asuvien ikäihmisten suunhoito ja hammashoitopalvelujen käyttö" ja sitä ennen kandityön samaan aiheeseen liittyen ja lisäksi olen ollut tutkimusapulaisena Kaisa Backmanin väitöskirjassa "Kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito", jossa haastattelin syrjäseutujen ikäihmisiä. Valmistuessani suuhygienistiksi 1993 tein lopputyön "Merimiesten hammashoidon toteutumisesta". Mie...

Oppilaitoksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Kuva
Lähemmin tarkastelen TKI- toiminnasta Oulun ammattikorkeakoulussa toteutettavaa Laatuhoiva- hanketta (2020-2022), jonka tarkoituksena on tarjota uusia työtapoja, näkökulmia ja kehittää osaamista ikääntyvien asumis- ja kotihoidon palveluja tuottaville yrityksille ja organisaatioille. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia sekä parantaa työkykyä, jotta ikääntyvien hoitotyön laatu ja tuloksellisuus paranee. Tarkoitus on myös kehittää yritysten ja palveluntuottajien johtamisosaamista ja hoitotyön asiatuntemusta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Länsi-Lapin alueen ikäihmisten palveluja tuottavat yritykset ja organisaatiot ja välillisinä kohderyhminä palveluja käyttävät ikääntyneet, heidän omaisensa, alan opiskelijat, opettajat ja muuta ammattilaiset ja asiatuntijat. Tässä hankkeessa toimivalla ryhmällä on vahva ja monipuolinen kokemus ikäihmisten palveluiden tuottamisesta ja koulutuksesta. Hanke toteutetaan yhteistyössä ...

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa

Kuva
  Esteettömyys ja saavutettavuus Näissä termeissä on paljon samankaltaisuutta ja joskus ne on vaikea erottaa toisistaan. Näistä termeistä esteettömyys (accessibility) on yleisin käytettävä termi. Yleensä esteettömyydellä tarkoitetaan fyysistä ympäristöä, joka on rakennettu vastaamaan jonkun yksilön tarvetta vastaavaksi esimerkiksi oikein rakennetut liuskat portaissa helpottaa pyörätuolilla kulkevia. Saavutettavuudella (availability) tarkoitetaan palvelujen ja asenteiden esteettömyyttä.  Pesola (2009) mainitsee, että ”ympäristö on esteetön silloin kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerroksiin on helppo päästä ja tilat ovat helppokäyttöisiä ja loogisia.” Ympäristön toimivuutta voidaan arvioida subjektiivisesti kokemukseen perustuen ja objektiivisesti, ulkopuolisen mittaamana tai arvioimana. Saavutettavuus-käsitettä käytetään usein esteettömyyden synonyymina, varsinkin puhuttaessa palveluista ja tuotteista. ...

Oppilashuolto ja erityinen tuki

Kuva
                         Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013/1287) tarkoituksena (2§) on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; 2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; 3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; 4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; 5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Opiskeluhuollon tarkoituksena on edistää opiskelijan, opiskelijayhteisön ja -ympäristön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä hyvää oppimista ja ylläpitää niitä edellytyksiä, jotka lisäävät näitä toimintoja oppilaitoksessa. Opiskeluhuoltoon kuulu...

Työelämäyhteistyö

Kuva
          Työelämälähtöisen pedagogiikan tulee olla joustavaa, ajantasaista, työelämän muutoksiin reagoivaa sekä työelämän kanssa yhdessä toteutettavaa näyttöön perustuvaa tietotaitoa. Työelämälähtöisessä oppimisessa oppimisympäristö ja oppimistehtävät nähdään sijoittuvan todelliseen työelämään erilaisina projekteina, harjoitteluina ja koulutuksina. Työelämälähtöinen opetus lisää ammattiin valmistuneiden ja oppilaitoksen välistä yhteyttä myös työelämään siirtymisen jälkeen. (Saranki-Rantakokko 2021.) Työelämälähtöisessä opetuksessa opetetaan mitä arvoja työelämä tarvitsee. Ammattikorkeakoulujen tulee luoda omaa identiteettiään ja kehittää toimintaansa yhteistyössä työelämän toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. (Korkala 2021.)  Työelämälähtöinen opetus ja ohjaus lisää opiskelijoiden motivaatiota ja innostusta oppimiseen. Opetuksen lähtökohtana tulee olla opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen sekä vahvuuksien näkeminen am...

Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys

Kuva
                         Yritysten yhteiskunnallinen merkitys on laaja. Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2019) mukaan Suomessa oli 369 900 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Yritykset työllistävät noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Sen lisäksi, että yritykset luovat työpaikkoja, ne myös tuovat palveluita ja tuotteita kaikille elämän osa-alueille sekä luovat uusia innovaatioita. Lisäksi yritystoiminnan verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluja. Yritykset ovat tärkeässä asemassa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina. (Keskuskauppakamari 2017.) Opettajan on hyvä ymmärtää yrittäjyyttä ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan voi oppia. Sen vuoksi koulutuksen yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja yrittäjyyskasvatus on avainasemassa, kun halutaan kasvattaa yrittäjähenkisiä ja yrittäjyyteen myönteisesti suhta...