Esteettömyys ja saavutettavuusNäissä termeissä on paljon
samankaltaisuutta ja joskus ne on vaikea erottaa toisistaan. Näistä termeistä
esteettömyys (accessibility) on yleisin käytettävä termi. Yleensä esteettömyydellä
tarkoitetaan fyysistä ympäristöä, joka on rakennettu vastaamaan jonkun yksilön
tarvetta vastaavaksi esimerkiksi oikein rakennetut liuskat portaissa helpottaa pyörätuolilla kulkevia. Saavutettavuudella (availability)
tarkoitetaan palvelujen ja asenteiden esteettömyyttä. Pesola (2009) mainitsee, että ”ympäristö on
esteetön silloin kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja
miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerroksiin on helppo
päästä ja tilat ovat helppokäyttöisiä ja loogisia.” Ympäristön toimivuutta
voidaan arvioida subjektiivisesti kokemukseen perustuen ja objektiivisesti,
ulkopuolisen mittaamana tai arvioimana. Saavutettavuus-käsitettä käytetään usein esteettömyyden synonyymina, varsinkin puhuttaessa palveluista ja tuotteista. Yleisellä tasolla saavutettavuus liittyy asenteisiin: miten toimintojen tai tuotteiden suunnittelijat, rahoittajat ja toteuttajat osaavat toiminnassaan huomioida erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. "Esteettömyys ja saavutettavuus" kuvastaa hyvin kattavasti puhuttaessa kaikesta esteettömyyteen liittyvästä. (Pesola 2009.) Saavutettavuus merkitsee ympäristön, palvelun, tuotteiden, tai viestinnän helppoa lähestyttävyyttä kaikille, myös liikkumis- ja toimintaesteisille henkilöille. Se mahdollistaa osallistumisen ja kokemisen riippumatta mitkä ovat yksilön ominaisuudet. Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. (Tamminen 2018.) Saavutettavuudella
viitataankin usein muuhunkin kuin fyysiseen ympäristöön. Saavutettavuudella
viestinnässä tarkoitetaan, että käyttäjällä on mahdollisuus kommunikoida ja käyttää tiloja ja palveluja itselleen sopivalla tavalla. Sosiaalinen saavutettavuus tai esteettömyys liitetään usein asenteisiin, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Sosiaalinen esteettömyys ilmenee mahdollisuutena osallistua ja toimia eri yhteiskunnan alueilla kuten oppilaitoksissa ja työpaikoilla. (Invalidiliitto 2019.)
Puhuttaessa esteettömyydestä, tulee muistaa, että se ei ole mielipide asia ja tulee huomioida, että ihmiset kokevat esteettömyyden eri tavalla. Esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjiä yhtäläisesti ja sen tulee perustua sovittuihin kriteereihin. (Pesola 2009.) Suunniteltaessa tilojen ja paikkojen esteettömyyttä, siinä tulee ottaa huomioon monia asioita. esimerkiksi liikuntarajoitteisen liikkumista julkisiin rakennuksiin, voidaan helpottaa hyvillä ja järkevillä ratkaisuilla. Esimerkiksi vammaisten pysäköintiluvallinen paikka tulee sijaita lähellä rakennusta ja kulku sinne pitää olla esteetön ja turvallinen. Tulee varmistaa esim. oikeanlaisella liuskalla, että pyörätuolilla pääsee ovelle. Ovien olisi hyvä aueta helposti, joko sähköllä tai muuten helppokäyttöisesti. Kynnyksettömät ja tarpeeksi leveät oviaukot helpottavat liikkumista laitteilla tai avustettuna. Näkövammaiset tulisi huomioida oikeanlaisella valaistuksella ja siitä, että kohteiden kontrastit ovat sopivat. Näkövammaisten olisi hyvä pystyä käyttämään muita aisteja tunnistamisessa ja liikkumisessa, ääni tai tuntoaistin avulla esim. koho- ja ääniopasteet. Esteetön kulku tulisi turvata joka suunnalta, huomioida esim. puunoksat, että ne eivät kasva liian alhaalla. (Invalidiliitto 2019.)
Fyysinen esteettömyys oppilaitoksissa näyttäytyy oppilaitosrakennuksen saavutettavuutena, mahdollisuutena liikkua ja toimia esteettömästi sekä rakennuksen sisällä että ulkotiloissa sekä ergonominen oppimisympäristö.
Asenteellisella esteettömyydellä pyritään siihen, että jokaisella opiskelijalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua, tulla valituksi ja suorittaa koulutus ja tutkinto. Esteettömyys ei toteudu, jos opiskelija kokee tulleensa syrjityksi tai kiusatuksi. Opiskelijan kohtaaminen, häneen suhtautuminen ja asenteet vaikuttavat opetuksen esteettömyyteen. Sosiaalisen esteettömyyden edellytyksenä on, että asenteellinen esteettömyys toimii. Sosiaalisesti esteettömässä oppimisympäristössä, kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus kuulua yhteisöön ja osallistua toimintaan, opiskella tasavertaisesti ja kokea itsensä hyväksytyksi ja turvalliseksi. Psyykkisen esteettömyyden edellytyksiä on, että asenteellinen ja sosiaalinen esteettömyys toimii. Psyykkinen esteettömyys antaa voimavaroja oppimiseen ja kehittymiseen. Pedagoginen esteettömyys mahdollistaa sen, että jokaisella on mahdollisuus opiskella ja oppia omien kykyjen mukaisesti. Opettajan tulee tunnistaa opiskelijoiden vahvuudet ja tuen tarve ja oppimisen tavoitteet tulee asettaa vastaamaan opiskelijan realistisia edellytyksiä ja tavoitteita. Myös ryhmäopetuksessa tulee varmistaa, että opiskelijat saavat opetusta, ohjausta ja tukea yksilöllisesti. Käyttämällä erilaisia pedagogisia menetelmiä, tukitoimia ja opetusjärjestelyjä mahdollistetaan esteetön oppiminen oppimis- ja opiskeluvaikeuksista riippumatta. (Opetushallitus 2014.)
Pohdin tarkemmin tässä blogissani huonokuuloisen tai kuulovammaisen opetuksessa huomioitavia asioita esteettömyys ja saavutettavuusajattelussa. Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä ovat huonokuuloinen, kuuroutunut, kuuro, sisäkorvaistutetta käyttävä ja viittomakielinen. Kuulovammaisella opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus lukea huulilta eli puhu aina kasvot kuuliaan päin riittävän lähellä ja oppilaan tasolla, puhu selkeästi, tarpeeksi hitaasti ja tauotellen. Sulje ikkunat ja ovet ja ilmastolaitteiden ja tuulettimien tulisi olla hiljaisia. Visualisoi kuvin ja kirjoituksin opetusta ja opettele tukiviittomia. Opiskelijat oppivat paremmin, kun heidän ei tarvitse keskittyä vain yhden aistin kautta saatuun tietoon. Opetusvideot tulee tekstittää ja käyttää myös niissä paljon kuvia helpottamaan asian ymmärtämistä. Jos mahdollista valitse oppimisympäristöksi akustoitu pieni luokka ja vältä turhaa melua, sovitaan luokan kanssa yhdessä, että yksi puhuu kerrallaan. Toista muiden oppilaiden kysymykset ja vastaukset ja osoita aina kuka puhuu. Tärkeää on tukea kuulovammaisen pääsyä mukaan ryhmätoimintaan ja osaksi opiskelijayhteisöä. Opettajana voisin tutustua kuurojen yhdistyksen toimintaan ja kuuroliiton sivuihin jne. (Voppi 2021.) Oppilaitoksen ympäristön tulisi olla sellainen, että kuulovammainen kykenee liikkumaan ja toimimaan siellä turvallisesti. Esimerkiksi kaikki talossa tapahtuvat hälytykset tulee näkyä myös visuaalisesti, kuten valoina tai kuvioina tai tärinänä. Oppilaitoksessa lähetettävät kuulutukset voisi lähettää esimerkiksi tekstiviestinä kuulovammaisen puhelimeen. Selkeillä opasteilla helpotetaan opiskeluympäristössä liikkumista. Huonokuuloiselle voisi järjestää pienryhmä- tai kahden keskeistä ohjausta ja tarvittaessa käyttää tulkkausapua. Kokoontumistiloissa olisi hyvä olla induktiosilmukka tai joku muu äänensiirtojärjestelmä. Valaistuksen tulee olla riittävän voimakas, mutta ei häikäisevä, koska se helpottaa puhujan suun liikkeiden seuraamista. Vanhat kaikuvat koulurakennukset sopivat harvoin kuulokojeella kuuntelemiseen. uusissa koulurakennuksissa äänieristys on usein kunnossa, koska lämpö-, vesi-, ilma- ja sähkölaitteiden melulle on asetettu enimmäisarvot. Esteettömän kuuntelu- ja opiskeluympäristön rakentaminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa, ei niinkään investointeja. Tällainen esteetön kuunteluympäristö hyödyntää kaikkia opiskelijoita ei vaan kuulovammaisia. (Kuuloliitto ry. 2019.)
Tässä mielenkiintoinen sivusto, jossa tietoa kuulen alentumisesta ja siellä voi myös tarkistuttaa oman kuulonsa (englanninkielinen). https://www.phonak.com/com/en/hearing-loss.html.
Opetushallitus. 2014. Esteettömästi toisen asteen opintoihin − opas esteettömään opiskelijavalintaan
ja opiskeluun. Oppaat ja käsikirjat 2014:10. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin.pdf. [viitattu 27.11.2021]
Pesola K. 2009. Esteettömyysopas. Invalidiliitto. Invalidiliiton julkaisuja O.39., 2009. file:///C:/Users/OMISTAJA/Downloads/esteettomyysopas_pdf.pdf. [viitattu 27.11.2021]
Talonen E. 2021. Erityispedagoginen osaaminen. Webinaarin luentomateriaali. [viitattu 27.11.2021]
Tamminen T. 2019. Yhdenvertaisuutta edistävä toiminta (viestintä) ja desing for all- ajattelu. Avaava Oy. https://docplayer.fi/108673491-Yhdenvertaisuutta-edistava-toiminta-viestinta-ja-design-for-all-ajattelu.html. [viitattu 27.11.2021]
Voppi. 2021. Kuuleminen. https://www.voppi.fi/kuuleminen/. [viitattu 27.11.2021]
Kommentit
Lähetä kommentti