Ammattikorkeakoululaki (2018/1368) määrittää, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän kehittämiseen vaadittavaa ja tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Lisäksi opetuksen tulisi palvella ja edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta tutkimustoiminnan, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Ammattikorkeakoululla tulee olla tiivis yhteistyö työelämän kanssa, koska suurin osa opiskelijoiden osaamisesta hankitaan siinä ympäristössä. Jotta oppilaitokset voivat vastata työelämän tarpeisiin, edellyttää se palvelu- ja palvelukonseptien kehitystä. Työelämäyhteistyön rakentaminen alkaa opetussuunnitelmien kehittämisestä ja laatimisesta, niin että ne vastaavat työelämän osaamisvaatimuksiin ja haasteisiin, puhutaan osaamisperustaisesta opetussuunnitelmasta. Työelämäläheiset oppimisympäristöt, työharjoittelut, opinnäytetyöt sekä työelämään tutustumiskäynnit ja yritysvierailut lisäävät työelämäyhteistyön toteutumista. (Jankkila & Kangastie 2014.)
Opettajilta vaaditaan työelämäverkostojen luomiseen omaa vahvaa ammatillista taustaa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toimivaa verkostoa työ- ja elinkeinoelämänedustajien kanssa. Opettajan tulee tunnistaa opiskelijan osaaminen ja koulutustarve suhteessa työelämäntarpeeseen hyödyntäen korkeakoulujen vahvaa asiantuntijuutta ja pedagogista osaamista. Opettajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja sekä kykyä luoda toimivia työelämäsuhteita. Opettajilta edellytetään sitoutumista työhönsä, alakohtaista- ja pedagogista asiantuntijuutta sekä valmiutta osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen. (YES 2019.)
Opettajana toimiessani, olisin tiiviisti yhteydessä alueen suun terveydenhoidon ammattilaisiin ja yrityksiin sekä julkisiin toimijoihin. Kävisin tutustumiskäynneillä ja työelämään tutustumisjaksoilla eri sektoreilla ja toimipisteissä, koska vahvistaisin näin omaa ammatillista osaamistani ja loisin verkostoja ympärilleni. Olisin aktiivinen ja ehdottaisin yhteistyöhankkeita ja teemapäiviä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi teemapäivä "Suun terveyttä kaiken ikää", jossa alueen eri sektoreiden kanssa yhdessä (ikäihmisten palveluja, suun terveydenhuollon palveluja tuottavat sekä hammashoidon tuotteita valmistavat yritykset) luotaisiin teemapäivä, jossa keskiössä olisi ikäihmiset ja heidän suunterveytensä. Verkostoituisin ja pitäisin yhteyttä aktiivisesti eri alojen toimijoihin. Pyytäisin suun terveydenhuollon yrityksiä, asiatuntijoita yritysvierailulle oppilaitokseen ja pyytäisin päästä opiskelijoiden kanssa vierailemaan yrityksissä. Toimisin tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen muiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Erilaiset projektityöt eri toimijoiden kanssa yhteistyössä, on mainio tapa saada opiskelijat verkostoitumaan ja lähemmäksi työelämää. Ohjaisin opiskelijoita osallistumaan työelämän seminaareihin ja erilasiin messutapahtumiin. Oppilaiden arvioinnissa auttaa esimerkiksi työharjoittelussa olevat harjoittelusta vastaavat ohjaajat, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koko harjoittelun ajan.
Yrittäjyyskasvatuksella pyritään edistämään myönteistä asennetta yrittäjyyteen ja kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Opetuksen tulee vahvistaa oppijoiden sisäistä yrittäjyyttä ja lisätä työelämäyhteistyötä yhdessä opiskelijan ja työelämän toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää tekemällä oppiminen, kokeileminen, projektioppiminen yhteistyössä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Opetuksen tulisi olla yrittäjyyteen kannustavaa ja opiskelijoiden omaa vastuuta korostavaa. Yrittäjämäisessä oppimisympäristössä tavoitteena on lisätä oppijan yrittäjämäistä asennetta, tietoja ja taitoja, jossa oppija itse muotoilee ongelman tai kysymyksen, jotka voivat olla reaalimaailman tilanteita. Yrittäjämäiset oppimisympäristöt viestittävät yrittäjyydestä ja ovat avoimia. Erilaiset yrittäjyyteen liittyvät tempaukset, tapahtumat ja esimerkiksi yrittäjäviikot ovat hyvä tapa lisätä tietoutta yrittäjyydestä ja yrittäjäksi
ryhtymisestä sekä rohkaista opiskelijoita yrittämään ja toteuttamaan ideoitaan. Yrityskummitoiminnalla on tarkoitus auttaa opiskelijaa verkostoitumisessa, tuoda uusia näkökulmia ideoihin ja auttaa yritystoiminnan kehittämisessä. Verkossa tapahtuva opetus ja opiskelu avaa opetusta laajemmalle sekä lisää joustavuutta ja kansainvälisyyttä. Ammattikorkeakoulussa yrittäjyys tulee esille tietysti erilaisina yrittäjyysopintojaksoina, mutta sen tulisi näkyä läpileikkauksena kaikissa oppiaineissa koko koulutuksen ajan. Yritysten kanssa tehtävät toimeksiannot antavat opiskelijoille aitoja ja haastavia oppimistilanteita ja yritykset saavat uusia kehittämisideoita. (Komulainen & Malve-Alroth 2016.)
Yrittäjän haastattelussa suuhygienisti/yrittäjä Annika Pasma Oulusta.
Millainen koulutushistoria sinulla on, mitä kouluja olet käynyt. Oletko käynyt yrittäjyyteen liittyvää koulutusta tai kursseja?
"Valmistuin hammashuoltajaksi 1993. Kävin yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen, joka oli tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Vuosi oli 1996. Kursi kesti muistaakseni puoli vuotta."
Työhistoriasi, missä ja milloin olet työskennellyt ja mitä työtehtäviä olet tehnyt?
"Olin opiskelun ohessa töissä yksityisellä hammaslääkäriasemalla. Valmistumiseni jälkeen sain jatkaa kyseisellä hammaslääkäri asemalla. Toimenkuvani oli hammashoitajan tehtävät. Joskus harvoin saatoin saada oman shg potilaan."
Miten päädyit yrittäjäksi?
"Yrittäjyys oli minulla ajatuksenani jo opiskeluaikoina. Sen jälkeen kun valmistuin ajatus yrittäjyydestä vain vahvistui. Ehkä se on luonne juttu kuka haluaa yrittäjäksi."
Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet yrittäjänä?
"Kun perustin HammasSalonin vuonna 1997, oli lama. Se näkyi myös hammaspuolella. Silloin hankalinta oli potilaskannan hankkiminen. Elettiin aikaa jolloin ei ollut somea. Kaikki markkinointi tapahtui lehdessä ja tietysti piti olla puhelinluettelossa iso mainos. Alku oli tosi haasteellista. Itselleni en nostanut palkaa viiteen vuoteen, koska kaikki rahat meni aseman pyörittämiseen ja lainoihin. Toki oli myös haasteellista saada meidän ammattiryhmää ihmisten tietoisuuteen. Moni ei tiennyt mikä on hammashuoltaja ja mitä se tekee. Ja tietysti oman mausteensa toi vielä kun hammaslääkäri asemaa pyöritti hammashuoltaja ja hammaslääkärit olivat vuokralla. Viiden vuoden jälkeen alkoi kova työ tuottaan tulosta ja pystyi nostamaan itsellekin palkkaa. Tosiaan myin HammasSalonin Mehiläiselle vuonna 2016. Toimin Mehiläisessä itsenäisenä ammatinharjoittajan. Kilpailukielto loppui 2018 jolloin ostin Kiimingin Hammaspaikan. Hammaspaikka oli toimiva vanha hammaslääkäri keskus. Hammaspaikassa ei haasteita paljoa ole ollut. Ehkä suurin haaste on saada hammashoitajia/suuhygienistejä töihin. Itse olen töissä kummasakin, Mehiläisessä ja Kiimingin Hammaspaikassa."
Tekevätkö yritykset ja oppilaitokset riittävästi mielestäsi yhteistyötä?
"Varmaan yhteistyötä voisi aina lisätä. Ja voisi ajatella laajemmin kun vain terveydenhuoltoalan oppilaitos. Esim kauppaoppilaitos jossa opiskelijat voisivat olla apuna ja ideoimassa esim, markkinointia tai suunnitella taulukoita yritystoiminnan tarpeisiin."
Millaista yhteistyötä yrittäjänä voisit/haluaisit tai teet oppilaitoksen kanssa?
"Yrittäjyys periytyy hyvin usein, yrittäjyys on luonnekysymys. Vähän niin kun ammatinvalinta, mikä kiinnostaa. Yrittäjyyteen täytyy olla itsellä kova halua ja palo, se ei ole helppo reitti useinkaan. Mutta jos nämä on kunnossa niin yrittäjä voisi tarvittaessa antaa tietoa, realistisia lukuja. Olla vähän niin kun mentori, tälle uudelle yrittäjälle. Tottakai yleensä pääsee tutustuun yritystoimtaan, jos itse on aktiivinen ja kysyy."
Millaisia kokemuksia yrittäjänä sinulla on ollut työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta/harjoittelijoista?
"Pelkkää hyvää. HammasSalonin aikoina meillä oli usein opiskelijoita. Oli hyödyllistä saada myös heiltä uutta tietoa. Ja itsekin piti tehdä aina ryhtiliike, kun opiskelija saapui, että tekee varmasti kakki oikein, tämän päivän ohjeiden mukaan."
LÄHTEET:
Ammattikorkeakoululaki 2014. 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. [viitattu 20.11.2021]
Jankkila H. & Kangastie H.(toim.) 2014. Työelämälähtöisyys ja -läheisyys
Lapin ammattikorkeakoulussa. Toimintamallin avaus. Sarja B. Raportit ja selvitykset 21/2014.
loader.aspx (lapinamk.fi). [viitattu 20.11.2021]
Komulainen Martti ja Malve-Alroth Sara (toim.) 2016. Ammattikorkeakoulu yritysten palveluksessa. Innovaatioleireistä pitchausvideoihin. Turun ammattikorkeakoulu. ISBN 978-952-216-633-3. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166333.pdf. [viitattu 20.11.2021]
YES. 2019. Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö on tärkeää, mutta haastavaa – näin uusimmat väitöskirjat aiheesta sanovat. Uutinen 23.10.2019. https://yesverkosto.fi/koulutuksen-ja-tyoelaman-valinen-yhteistyo-on-tarkeaa-mutta-haastavaa-nain-uusimmat-vaitoskirjat-aiheesta-sanovat. [viitattu 20.11.2021]
Kommentit
Lähetä kommentti