Oppilashuolto ja erityinen tuki
1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä;
2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä;
3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville;
4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu;
5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.
Opiskeluhuollon tarkoituksena on edistää opiskelijan, opiskelijayhteisön ja -ympäristön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä hyvää oppimista ja ylläpitää niitä edellytyksiä, jotka lisäävät näitä toimintoja oppilaitoksessa. Opiskeluhuoltoon kuuluu yhteisöllinen opiskelijahuolto ja yksilöllinen opiskelijahuolto. 1.8.2014 voimaan tullut uusi oppilashuollon lainsäädäntö erottaa oikeudellisesti toisistaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetyn yksilökohtaisen oppilashuollon ja perusopetuslaissa säädetyn oppimisen ja koulunkäynnin tuen. Lähtökohtana molemmissa on vuorovaikutus opiskelijan ja huoltajien kanssa, mutta yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen, kun taas oppimisen tukeminen ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta. (Opetushallitus 2021.)
Opiskelijalla on oikeus saada opetuksen osallistumiseen edellyttävää opiskelijahuoltoa maksutta. Koko oppilaitoksen yhteisöä tukeva ehkäisevä yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijainen toimintamuoto. Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva opiskeluyhteisö ja -ympäristö ovat opiskelijan hyvinvoinnin edellytyksiä. Oppilaitoksen toiminnan ja kulttuurin tulee edistää oppimista, osallisuutta ja vuorovaikutusta. Lisäksi se edistää sosiaalista vastuullisuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kehittää ja edistää terveellistä, turvallista ja esteetöntä ympäristöä. (THL 2021, a.)Kuva1. Opiskelijahuollon kokonaisuus (Opetushallitus 2021)
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville ja kaikilla on velvollisuus edistää opiskelijoiden ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Kaikki kuuluu yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintaan, mutta ensisijainen vastuu on kuitenkin oppilaitoksen rehtorilla ja opettajilla. Oppilaitoksella tulee olla opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka mukaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan. Se laaditaan yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden tarvittavien ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteisöllisen tuen järjestämisestä vastaa monialainen opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluu opettajien lisäksi opiskeluterveydenhuollon, psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustajat sekä opiskelijat ja huoltajat. Joskus ryhmään voidaan ottaa ulkopuolisia keskustelijoita esimerkiksi yhteistyökumppaneita ja asiatuntijoita kuten nuorisotyöntekijä tai poliisi. Opiskeluhuoltoryhmässä voidaan keskustella ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen ja osallisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista ja asioita käsitellään yhteisöllisellä tai yleisellä tasolla. Ryhmässä ei koskaan käsitellä yksittäisen opiskelijan henkilökohtaisia asioita. Opiskeluhuoltoryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta päätetään paikallisesti. Ryhmä kokoontuu suunnitelmallisesti ja säännöllisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollosta tiedottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä opiskeluhuoltoryhmässä. Muista tehtävistä mainittakoon ehkäisevän työn toimintatavat, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen sekä kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisy ja siihen puuttuminen, kts. kuva 2. (THL 2021, b.)Kuva 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto (THL2021)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavaa opiskeluterveydenhuollon, koulukuraattorin, psykologin tai muun monialaisen opiskeluhuollon palvelua. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada tukea ja ohjausta opintoihinsa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu vapaehtoisuuteen ja ja sen toteuttamiseen tarvitaan aina opiskelijan suostumus. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on toimia myös ehkäisevästi. Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun halutessaan viimeistään 7. koulun työpäivänä, jos asia on kiireellinen, keskustelu on järjestettävä samalle tai seuraavalle päivälle. Opettajat ovat avainasemassa opiskelijan tuen tarpeen tunnistamisessa. Opintoihinsa liittyvää ohjausta ja tukea opiskelija voi saada opettajilta, ryhmän ohjaajilta, opinto-ohjaajalta ja erityisopettajilta. Opiskelijan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa ohjaa ja tukee terveydenhuollon asiantuntijat. Kuraattorilta voi saada apua sosiaalisiin suhteisiin liittyviin asioihin tai esimerkiksi perheen sisäisiin vaikeuksiin. Psykologien tehtävänä on tukea ja edistää mielenterveyttä. Opiskelijaan liittyvissä asioissa opiskelijahuollossa toimivilla on salassapitovelvollisuus. Opiskelijan tueksi voidaan koota moniammatillinen asiatuntijaryhmä, joka suunnitellaan opiskelijan kanssa yhdessä, hänen etujaan ajatellen. Moniammatillisen ryhmän kokoaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää aina opiskelijan suostumusta asiaan. (Talonen 2020, a.)
Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) määrittää opiskelijan oikeudet opetuksen ja ohjaukseen ja tämä koskee kaikkia opiskelijoita. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, jotka mahdollistavat opiskelijan osaamisen ja ammattitaitovaatimukset. Laki sisältää myös oppilaitoksen ulkopuolisen oppimisen, kuten työpaikalla oppimisen. Jokaisen opiskelijan huomioiminen, niin, että hän kykenee oppimaan, on iso haaste opettajille ja opetusmenetelmien kehittymiselle. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi sekä edesauttaa pääsyä yhteiskunnan jäseneksi. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista opinto-ohjausta. (Talonen 2020, b.)
Kunttu ym. 2016 mukaan korkeakouluopiskelijoista 5,5 % on lukivaikeus. Lukivaikeus ilmenee lukemisen hitautena ja vaikeutena hahmottaa ja käsitellä äänteitä äänteiden. Lukivaikeudessa myös tekstin keskeisen sisällön löytäminen ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Kun teksti ei jäsenny mielessä, se vaikeuttaa myös kirjoittamista. Kirjaimet voivat sekoittua toisiinsa, vaihtaa paikkaa tai puuttua kokonaan. Lukivaikeus tuo haasteita myös vieraiden kielten opiskeluun ja pitkien ohjeiden muistamiseen. (Kuntoutussäätiö 2021.) Aivojen rakenteessa esiintyvät poikkeamat voivat aiheuttaa erilaisia oppimishäiriöitä, kuten lukivaikeuksia, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaisuushäiriöitä. Oppimisvaikeudet voivat johtua myös ihmisestä itsestään esimerkiksi masennuksen, jännityksen päihteiden käytön ja unettomuuden vuoksi. Myös ympäristö voi aiheuttaa oppimiseen vaikeuksia kuten kiusaaminen tai kotona esiintyvät ongelmat. Ongelmilla on usein tapana kasaantua ja kasvaa, joten tästä syystä on tärkeää niiden varhainen tunnistaminen ja ongelmiin puuttuminen. (Talonen 2021.)
Lain mukaan erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan omiin tavoitteisiin ja saavutuksiin perustuvaa pedagogista tukea sekä opetus- ja opiskelujärjestelyitä. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kolutuksen tai tutkinnon perusteiden mukaisen osaamistason ja ammattitaidon. Opiskelun arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opiskelijan omien tavoitteiden ja valmiuksien huomioon ottaen välttämätöntä. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 64§)
Erityisellä tuella siis tarkoitetaan sellaista pedagogista tai opiskelujärjestelyihin liittyvää tukea, jonka lähtökohtana on opiskelijan yksilölliset tarpeet, tavoitteet ja valmiudet. Erityinen tuki on oppimista tukevaa, se voi olla erilaisia opetus ja oppimisympäristöjärjestelyjä, kuten kevennetty lukujärjestys ja opetus pienryhmissä. Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen opinnoissaan oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi, tai jos opiskelija tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä tukea oppimiseen. Erityisen tuen tarkoituksena on, että opiskelija saavuttaisi haluamansa osaamisen, ammattitaidon tai tutkinnon. Tukea olisi hyvä saada varhaisessa vaiheessa, mahdollisimman pian, kun tuen tarve ilmenee. Erityisen tuen tarpeen määrän arvioi erityisen tuen opettaja, joka suunnittelee yhteistyössä opiskelijan, muiden opettajien tarvittavat tukitoimet. Erityisen tuen toimivuutta tulee arvioida säännöllisesti ja päivittää riittävän usein. (Talonen 2020, b.)
Erityisen tuen prosessi. (OPH 2018.)
Oppilaitokset ja opettajat eivät tee diagnooseja oppijoille, vaan heidän tarkoituksenansa on kartoittaa yksilöllisen erityisen tuen tarve. Diagnoosikaan ei yksiselitteisesti välttämättä kuvaa opiskelijan tuen määrää tai laatua ja aina opiskelijat eivät halua kertoa diagnoosia tai oppimista vaikeuttavaa haittaa. Näistä syistä johtuen oppilaitosten tulee suunnitella erityisen tuen järjestämisen kokonaisuus niin, että siinä kuvataan ja kartoitetaan tuen tarve ja sen muodot sekä tuen järjestämisen vastuu. Kun on tehty erityisen tuen päätös, opiskelijan kanssa keskustellaan tarvittavista tukitoimista ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeitaan vastaava koulutuspolku, puhutaan henkilökohtaistamisesta. (JAMK 2021.)
Erityisen tuen järjestämisen edellytyksiä ovat mm. opettajan tai koulutuksen järjestäjän tahtotila pitää huolta kaikista opiskelijoista, myös erityistä tukea tarvitsevista. Esteettömät oppimista edistävät tilaratkaisut ovat hyviä kaikille opiskelijoille. Suunnitelmallinen pedagoginen tuki, sisältäen erityiset yksilölliset ja joustavat opiskelujärjestelyt, opetusmateriaalit, apuvälineet ja muut opiskeluun tarvittavat tukitoimenpiteet. Hyvä ohjaus, tuki ja huolenpito opiskelijalähtöisesti sekä hyvä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys opiskelijoiden ja opettajan välillä edistää oppimista kaikilla. (Talonen 2021.)
LÄHTEET:
JAMK. 2021. Erityisen tuen perusteet ammatillisessa koulutuksessa I. Ammatillinen erityisopetus. https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteet/3-ammatillinen-erityisopetus/toimintaa-ohjaavia-kasitteita/ [viitattu 26.11.2021]
Kunttu K., Pesonen T. & Saari J. 2016. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf. [viitattu 25.11.2021]
Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531. [viitattu 25.11.2021]
Opetushallitus. 2021. Opiskeluhuolto. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto. [viitattu 25.11.2021]
OPH. 2018. Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa. https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/4637898. [viitattu 25.11.2021]
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287. [viitattu 25.11.2021]
Talonen E. 2020, b. Opiskelijan oikeus erityiseen tukeen ammatillisessa koulutuksessa. OuluPROlearn. https://www.youtube.com/watch?v=hg1FvHKJflw. [viitattu 25.11.2021]
Talonen. E. 2020, a. Opiskeluhuolto ammatillisessa koulutuksessa. Oulu Prolearn. https://www.youtube.com/watch?v=zLChKoWZioU [viitattu 25.11.2021]
Talonen E. 2021. Erityispedagoginen osaaminen. Webinaari luentomateriaali. [viitattu 25.11.2021]
THL,a. 2021. Yhteisöllinen opiskeluhuolto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/yhteisollinen-opiskeluhuolto. [viitattu 25.11.2021]
THL,b. 2021. Opiskeluhuoltoryhmä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/yhteisollinen-opiskeluhuolto/opiskeluhuoltoryhma. [viitattu 25.11.2021]
Kommentit
Lähetä kommentti