Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys

                    

Yritysten yhteiskunnallinen merkitys on laaja. Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2019) mukaan Suomessa oli 369 900 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Yritykset työllistävät noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Sen lisäksi, että yritykset luovat työpaikkoja, ne myös tuovat palveluita ja tuotteita kaikille elämän osa-alueille sekä luovat uusia innovaatioita. Lisäksi yritystoiminnan verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluja. Yritykset ovat tärkeässä asemassa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina. (Keskuskauppakamari 2017.)

Opettajan on hyvä ymmärtää yrittäjyyttä ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan voi oppia. Sen vuoksi koulutuksen yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja yrittäjyyskasvatus on avainasemassa, kun halutaan kasvattaa yrittäjähenkisiä ja yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvia kansalaisia. Opettajana minun tulee edistää yrittäjätaitoja ja lisätä tietoutta yrittäjyyden mahdollisesta uravalinnasta. Säilyttääksemme hyvät palvelut ja hyvinvoinnin yhteiskunnassa vaaditaan yrittäjyyskasvatusta läpi koko koulutusjärjestelmän. Opettajana minulla tulee olla ajantasaista tietoa yrittäjyydestä ja pyrkiä kehittämään erilaisia menetelmiä ja sisältöjä yrittäjyyskasvatukseen. Esimerkkinä projektityöskentely ja yrittäjäasiantuntija vierailut. Myös omaa osaamista tulee vahvistaa, käymällä yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä täydennyskoulutuksissa. Ammattikorkeakouluopetuksessa opinnäytetöiden kytkeminen työelämään ja pk-yrityksiin, alueellisten yrittäjäjärjestöjen yhteistyön vahvistaminen ja esimerkiksi yrityshautomotoiminta vahvistavat alueellista yrittäjyyttä. Ammattikorkeakoulussa on laaja valikoima yrittäjyyttä tukevia opintojaksoja, ja opettaja minun tulee tiedottaa ja kannustaa oppilaita valitsemaan niitä. Yrittäjyyttä voidaan opettaa todellisuuden mukaisessa harjoitusyritysoppimisympäristössä, työharjoittelussa yrityksessä ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä. (Opetusministeriö 2004.) 

Terveysalan opetuksessa luodaan palvelutoimintaa, jossa esimerkiksi suuhygienistit toimivat opetusklinikalla, jossa ottavat vastaan maksavia asiakkaita. Näin opiskelijat voivat opettajan ohjauksessa edistää ammattitaitoa ja harjaantua yritystoimintaan. (Asteljoki & Kontio 2007.) Yritystoiminta synnyttää uusia yrityksiä, esimerkiksi yksityiset hammaslääkäriasemat, tarjoavat asiakkailleen proteettista hammashoitoa, silloin he tarvitsevat hammasteknikon palveluita, syntyy palvelukokonaisuuksia, jotka tuottavat asiakkaille monipuolisia palveluita.

Yksilön kannalta ajateltuna, esimerkiksi yksittäisen opiskelijan kannalta, yritykset tuovat tietysti työpaikkoja, harjoittelupaikkoja, opinnäytetyön aiheita, verkostoitumiskanavia. Monipuolinen yritysten palvelutarjonta tuottaa palveluja, jotka vastaavat paremmin yksilön tarpeisiin. Useammat kilpailevat yritykset parantavat palvelujen laatua ja hillitsevät kustannuksia. Monipuolinen ja monitoimijainen palvelurakenne lisää elinvoimaisuutta maakuntiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2018.) Useat innovaatiot ja tuotekehitykset tapahtuvat yrityksissä, jotka hyödyntävät meitä myös yksilötasolla. Yritystoiminnan kautta minulla on mahdollisuus työllistää itseni lisäksi monia muitakin, joten tällä on myös yhteiskunnallista vaikutusta enempikin. Kilpailu työntekijöistä työmarkkinoilla yritysten kesken, voi mahdollistaa minulle paremman palkan ja erilaisia työsuhde-etuuksia. Tietysti silloin, kun on huono työllisyystilanne, asia voi olla päinvastoin, syntyy kilpailu työpaikoista. Kun yksilönä käytän yritysten palveluja, autan omalta osaltani yritystä toimimaan ja jopa menestymään ja samalla saan itse palvelua, tuotetta tai sisältöä. 

Työelämän muutoksia lähden pohtimaan ensin oman kokemuksen kautta. Silloin kun minä valmistuin ammattiin lähes 30-vuotta sitten, ja pääsin työelämään, työhön sitoutuminen oli ykkösasia. Minulle oli jo kotona iskostettu, että kun saan työpaikan, sinne ollaan uskollisia, lojaaleja ja sitoudutaan. Äitinikin viihtyi samassa työssä yli 50-vuotta eläkeikään asti. Tätä kotoa saatua ohjetta, olen kyllä noudattanut liiankin uskollisesti. Olen kyllä vaihtanut työpaikkaa, mutta luonnollisen poistumisen kautta, esimerkiksi ensimmäisen työpaikan hammaslääkäri jäi eläkkeelle, joten työni loppui siksi. Tästä syystä olen ihmetellyt ja toisaalta ihaillut nuorempia työkavereitani, jotka vaihtavat työtä ja työpaikkaa säännöllisesti. He eivät halua "jumittua" yhteen paikkaan, vaan haluavat laajentaa osaamistaan ja kokemuksiaan erilaisissa työpaikoissa. Tämä on ihailtavaa ja vaatii rohkeutta. Työpaikan vaihtaminen nykyisin on jopa suotavaa ja jotkut yritykset haluavat säännöllisin väliajoin uusia ajatuksia ja ideoita, joita uudet työntekijät tuovat. Osassa palveluammatteja taas asiakkaat saattavat haluta sille vanhalle ja tutulle ihmiselle tai esimerkiksi hyväksi havaitulle hammaslääkärille. Joidenkin työnantajien kannalta tietysti nämä säännöllisesti työpaikkaa ja jopa alaa vaihtavat työntekijät ovat ongelmallisia. Vaikka pysyisi pitkäänkin saman työnantajan palveluksessa, voi työura silti olla vaihtelevaa ja antoisaa ja tarpeeksi haastavaa. (Strömberg & Hekkala 2017.) Nyt korona-aika on tuonut etätyön suomalaisten keskuuteen, tämän myötä fyysinen työpiste ei välttämättä enää tarvitse olla aina sama, voit tehdä työtä kotoa, mökiltä tai vaikka tunturinlaelta. Tilastokeskuksen (2013) mukaan, suomalainen viihtyy työpaikassaan keskimäärin reilut 10-vuotta ja 37 % ilmoitti vaihtaneen työpaikan 5-vuoden aikana. Samassa työssä lähes ikänsä olleita oli 40 %, kun suomalaisten koko uran työpaikkojen mediaaniluku on 10. Työelämä on muuttunut projektiluonteiseksi, jossa työtehtävälle määritellään heti alussa jo alku ja loppu. 

Toinen työelämän muutostrendi, johon haluan keskittyä, on teknologian tuomat muutokset. Tänä päivänä teknologian kehityksen myötä, esimerkiksi kirjoja voi lukea virtuaalisesti tai kuunnella äänikirjoina, tietoa voi hankkia kotoa omalta tietokoneelta, pääsee kirjastoihin ja erilaisiin tietokantoihin. Kokouksia ja palavereita voidaan järjestää virtuaalisesti, vaikka toiselle puolelle maapalloa. Teknologian kehityksen myötä työ ei välttämättä ole enää aikaan ja paikkaan sidottu. Palvelut ovat muuttuneet itsepalveluiksi, esimerkiksi kauppoihin on tullut itsepalvelukassoja, joiden myötä työntekijöiden työnkuva on myös muuttunut. Robotiikkaa on tullut terveydenhuollon palveluihin entistä enemmän. Fyysisen ja rutiininomaisen työn muuttuessa, asiantuntijuustehtävät nousevat esille. Osa kokee teknologian kehityksen myönteiseksi ja osa kielteiseksi, toisille teknologia lisää turvallisuutta ja toiset kokevat työn muuttuneen henkisesti raskaammaksi teknologisen kehityksen myötä. Teknologia lisää työn osaamisvaatimuksia ja jatkuvaa kouluttautumista. (SAK 2018.) Teknologia mahdollistaa esimerkiksi saamaan lääkäripalveluja suoraan kotiin nettiyhteyden kautta. Kotona suoritetaan mittauksia ja syötetään ne tietokoneelle ja lähetetään lääkärille tai hoitajalle, joiden avulla jatkohoidosta päätetään. Toki on paljon toimenpiteitä ja palveluja, joita koneet ja teknologia eivät voi hoitaa, vaan tarvitaan ihmistä. Teknologia voi auttaa ja helpottaa ihmisten elämää, mutta koskaan se ei tule korvaamaan ihmistä kokonaan. Me tulemme aina tarvitsemaan toisia ihmisiä, tuomaan inhimillisyyttä ja empatiaa tähän maailmaan, kosketusta ja olkapäätä, niitä ei voi korvata koneella.

Työelämässä työntekijöiltä vaaditaan sopeutumiskykyä, kykyä hankkia tietoa ja oppia uusia asioita sekä osaamista itsensä johtamisessa. Teknologian kehityksen myötä työntekijöiden luovuus, ongelmanratkaisukyky, empatia ja sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot nousevat vahvasti esille. Digitaalisuuden lisääntyminen lisää osaamisvaatimuksia ja tuo haasteita työelämään. Tarvitsemme myös laaja-alaista sivistystä, jotta voisimme pohtia millainen työ vastaa meidän arvojamme ja ihanteita, jotta voisimme toimia tulevaisuuden työelämässä. (Dufva 2021.) Tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän kykyä kriittiseen ajatteluun ja nopeaa päätöksentekokykyä sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja. Työntekijän on opeteltava tunnistamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan, koska näin on helpompi tunnistaa omat kehityskohteensa ja miettiä mitä osaamista voisi hankkia kenties lisää. Omien vahvuuksien tunnistamisella tuomme lisää merkitystä työhömme, ja kehitymme ammatillisesti ja lisäämme työniloa ja työssä viihtyvyyttä. (Clevry 2019.)

LÄHTEET:

Asteljoki S & Kontio S. 2007. Yrittäjyyden edistäminen ammattikorkeakoulussa - esimerkkejä terveysalalta. Turun ammattikorkeakoulu puheenvuoroja 32. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789525596861.pdf. [viitattu 18.11.20219]

Clevry. 2019. Top 10- taidot tulevaisuuden työelämässä. https://www.clevry.com/fi-fi/blogi/top-10-taidot-tulevaisuuden-tyoelamassa/. [viitattu 18.11.2021]

Dufva M., Solovjew-Wartiovaara A. & Vataja K. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Sitra. Artikkelit. Julkaistu 02.09.2021. https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/. [viitattu 18.11.2021]

Keskuskauppakamari. 2017. Suuri veroselvitys. Yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina. https://rihykauppakamari.fi/files/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-helmikuu-2018_2.pdf. [viitattu 18.11.2021]

Opetusministeriö. 2004. Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:18. [viitattu 18.11.2021]

Tilastokeskus. 2019. Tilastot. Yritykset. https://www.stat.fi/til/yri.html. [viitattu 18.11.2021]

SAK. 2018. Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä? SAK:n työolobarometri 2018. miten-uusi-teknologia-muuttaa-palkansaajien-tyota (sak.fi).[viitattu 18.11.2021]

Strömberg J. & Hekkala S. 2017. Kannattaako työpaikkaa vaihtaa kuin paitaa? YLE-uutiset. 18.4.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9570297. [viitattu 18.11.2021]

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaedellytykset sosiaali- ja terveysalalla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Yritykset  8/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160732/TEMrap_8_2018_verkkojulkaisu.pdf. [viitattu 18.11.2021]