Tutkimus- ja kehittämisosaaminen




Hoitotyön ammattilaisena, oma mielenkiintoni tutkimuksen tekemisessä on hyvin käytännöllinen. Käytännöllinen ja soveltava tutkimus pyrkii ratkaisemaan käytännön ongelmia, kun taas perus- ja teoreettisella tutkimuksella ei ole suoria käytännön päämääriä, mutta ne ovat usein tärkeitä uusien innovaatioiden synnyille. Toisaalta innovaatiot ja soveltava tutkimus voivat toimia sysäyksenä perustutkimukselle. Perustutkimusta eli uuden tiedon ja teorian luomista tehdään lähinnä yliopistoissa. (Lilja & Kivistö 2021.)

Olen tehnyt muutama vuosi sitten gradun Oulun yliopistolle, aiheena "Kotona asuvien ikäihmisten suunhoito ja hammashoitopalvelujen käyttö" ja sitä ennen kandityön samaan aiheeseen liittyen ja lisäksi olen ollut tutkimusapulaisena Kaisa Backmanin väitöskirjassa "Kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito", jossa haastattelin syrjäseutujen ikäihmisiä. Valmistuessani suuhygienistiksi 1993 tein lopputyön "Merimiesten hammashoidon toteutumisesta". Mielestäni minulla on aika monipuolinen ja vahva käsitys tutkimus- ja kehittämisosaamisesta. Oma oppimiskokemus on lähinnä yliopistomaailmaan sijoittuva, joten ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitys ja innovaatiotoiminta on vieraampaa.

Tutkimus-, kehitystoiminta on tullut lakisääteiseksi ammattikorkeakouluihin 2003 ja 2015 siihen lisättiin innovaatiotoiminta. Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä (§4) "on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen." (Ammattikorkeakoululaki 2014.)

"Ammattikorkeakoulu tutkinnot perustuvat tutkittuun tietoon ja ammatillisiin käytänteisiin. Niihin sisältyy myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaamista (TKI) sekä projektien hallintaa ja johtamista". (Salonen ym. 2017.) TKI toiminta ammattikorkeakoulujen opetuksessa on tärkeää, sen lisäksi että se on lakisääteistä, sen mukaan myös ammattikorkeakoulut saavat osan rahoituksestaan. TKI- toiminta auttaa opiskelijoita integroitumaan työelämään ja edistää oppimista. Opettajan rooli TKI-toiminnan onnistumisessa on tärkeää heti hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien. Opetussuunnitelman ja TKI hankkeen tulee olla samansuuntaiset. Opettajalta vaaditaan TKI työskentelyn osaamisen lisäksi myös taitoja verkostotyöskentelyssä. Työelämälähtöinen toimintamalli hankkeissa antaa opiskelijoille laaja-alaisemman oppimisprosessin ja edistää näin oppimista. (Jormanainen & Uosukainen 2021.)

Ammattikorkeakoulut määrittelevät strategiassaan mihin hankkeisiin painottavat ja hakevat ulkopuolista rahoitusta. Toiminta toteutuu yhteistyössä työelämän, muiden korkeakoulujen ja julkisten kehitys organisaatioiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. TKI- toiminta on hyvin käytännönläheistä, monipuolista ja yhteistyössä tiiviisti työelämän toimijoiden kanssa. Hankkeiden tarkoituksena on tuotteiden, palveluiden ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla. Opiskelijat osallistuvat TKI- toimintaan osana opintoja, työharjoitteluja ja tekemällä opinnäytetyön osana hanketta. (Pitkänen ym. 2019.) Kuva alla (Salonen ym.2017).

                   
    
TKI-toiminta hoitotyön koulutuksessa on usein työelämälähtöistä ja tutkimuskohteet nousevat usein työelämän tarpeista. Ammattikorkeakoulun opintojen loppuvaiheessa opiskelija tekee opinnäytetyön, jonka tarkoituksena on sekä kehittää että osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan. Yleensä opiskelija valitsee tutkimuksen aiheen oman intressin tai työelämästä nousseiden hankkeiden perusteella. (Aho ym. 2016.) Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi asiakastyytyväisyyskysely, verkkosivujen tai uusien ohjeiden ja oppaiden suunnittelu tai suunnitelmia uusista työtavoista ja menetelmistä. Tavoitteena luoda uusia, entistä parempia palveluita, tuotantovälineitä ja menetelmiä sosiaali- ja terveysalalle. Painopiste TKI-toiminnassa on asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja tuottajien kanssa. Haasteena usein on se, että tuotetaan paljon uutta tietoa, mutta muutosten arviointia ei jatketa ja kehitystyö päättyy usein opinnäytetyön valmistumiseen, joten opinnäytetöillä ei näin ole jatkuvuutta. (Koivisto & Henner 2017.)  Theseus on tietokanta, jossa on suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja julkaisuja. Tietokantaa ylläpitää ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio AMKIT ja palvelusta vastaa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Oy. Tietokannasta voi selata opinnäytetöitä nimikkeiden, tekijöiden, koulutusalojen, asiasanan jne. mukaan. Ammattikorkeakoulujen julkaisuista avoimia oli yli 90% vuonna 2020 (Nyqvist ym. 2021).

TKI- toiminta sosiaali- ja terveysalalla perustuu työelämän toimijoiden, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyössä muodostuneiden näkemysten pohjalta. Mietitään yhdessä kehittämisen kohteita, mitä tarpeita ja tavoitteita hankkeiden taustalla on. (Salonen ym. 2017.) TKI-toiminnan rooli on teknologian, uusien ratkaisujen ja hoitokäytäntöjen avulla kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hillitä kustannuksia (Piirainen ym. 2019). 

TKI- toiminnan tarkoituksena Oulun ammattikorkeakoulussa on tukea Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kehitystä ja vuosittain on käynnissä yli 150 hanketta ja mukana on noin 450 yritystä tai yhteisöä. TKI-toiminnan keskeiset vahvuus- ja painoalat ovat:

-terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologiat

-energiatehokas rakentaminen pohjoisiin olosuhteisiin

-monialaiset liiketoiminta- ja yrittäjyysvalmiudet

-uudistuva ammattikorkeakoulun opettajuus ja opettajankoulutus. (Arene 2017.)


LÄHTEET:

Aho H-R., Forsell M., Kukkola A., Leppisaari I., Leppälä R., Orjala U., Peltokangas J., Rasehorn K., Taari T., Tammisto M., Tolonen-Kytölä T. & Torkinlampi E. 2016. Centria- ammattikorkeakoulun opinnäytetyö- ja kirjoitusohjeet. Tämä on ohjeen 2. korjattu painos. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107033/978-952-7173-01-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y. [viitattu 21.10.2021]

Ammattikorkeakoululaki. 2014. 4§. Ammattikorkeakoulujen tehtävät. 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. [viitattu 22.10.2021]

Arene. 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_innovaatioita-kehittamistoimintaa-ja-tutkimusta_paino_23032017.pdf?_t=1526901760. [viitattu 19.10.2021]

Jormanainen L. & Uosukainen L. 2021. TKI-hankkeiden integrointi opetukseen. LAB-ammattikorkeakoulu. LAB Focus -blogi. https://blogit.lab.fi/labfocus/tki-hankkeiden-integrointi-opetukseen/. [viitattu 19.10.2021]

Koivisto K. & Henner A. 2017. Työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa. Teoksessa K. Koivisto, A. Henner & L. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 43. http://urn.fi/urn:nbn:fife2017101850136. [viitattu 21.10.2021]

Lilja E. & Kivistö J. 2021. Perustutkimus tieteen ja innovaatioiden perustana. Artikkeli 8/2021. Akava Works. https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/06/Perustutkimus-tieteen-ja-innovaatioiden-perustana-Artikkeli-8_2021.pdf [viitattu 19.10.2021]

Nyqvist A., Tolonen T. & Marjamaa M. 2021. Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus 2017–2019. Kreodi, (1). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102215515. [viitattu 22.10.2021]  

Piirainen K., Järvelin A-M., Koskela H., Lamminkoski H., Halme,K., Laasonen V.,Talvitie J., Manu S., Ranta T., Haavisto I., Rissanen A. & Leskelä R-L. 2019. Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161810/55_2019_VTEAS.pdf [viitattu 19.10.2021]

Pitkänen E., Lampinen P. & Vainio E. 2019. Innovaatioita ja osaamista työelämään. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2019/TKI_raportti/Innovaatioita%20ja%20osaamista%20raportti%202019.pdf. [viitattu 19.10.2021]

Salonen K., Eloranta S, Hautala T. & Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf. [viitattu 19.10.2021]





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vanheneva mies sosiaalisissa suhteissa

Kaipuu lämpöön: Suomalaiseläkeläisten elämää Espanjan aurinkorannikolla

Ikääntyvien parisuhteisiin liittyvät yhteiskunnalliset ja kulttuuriset asenteet