Ammatillisen korkeakoulutuksen ohjaus ja sen käytänteet

Mitä on hyvä ohjaus? Valtakunnallisten kriteerien mukaan hyvän ohjauksen tavoitteena on tukea korkeaa ohjauksen laatua ja varmistaa laadukkaan ja monipuolisen ohjauksen saatavuus tasapuolisesti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Kriteerit auttavat oppilaitoksia ja sen hallintoa ja päättäjiä tarkastelemaan paikallisesti ohjausta, sen riittävyyttä ja laatua. Oppilaitokset tarkastelevat ohjauksen kriteereitä oman toimintansa eri näkökulmista kuten opetuksen järjestäjän, oppilaiden, opettajan, vanhempien tai johtamisen näkökulmasta. Kaikki ohjaukseen liittyvät jäsenet tuntevat hyvän ohjauksen kriteerit ja toimivat sen mukaan. Ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, toteutus, johtaminen, työnjako, vastuut ja arviointi. Ohjaustoimintaa tulee kehittää ja arvioida säännöllisesti ja kaikkien tulee saada ajantasaista tietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjän ohjauspalveluista. Ohjaus oppilaitoksissa on vuorovaikutteista, avointa, jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa opetuksen ja oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Tämän keskustelevan vuoropuhelun tarkoituksena on saada kuuluviin erilaiset äänet ohjaustilanteissa.  (Opetushallitus, Hyvän ohjauksen kriteerit 2014.) 

Vehviläisen 2017 mukaan ohjaus on yhteistoimintaa, jonka avulla edistetään opiskelijan oppimista, kasvua, työ- ja elämänvalintaa tai ongelmanratkaisukykyä niin, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Ohjauksessa korostuu se, että ohjaaja ei anna suosituksia tai ehdotuksia, van pyrkii vuorovaikutuksen ja keskustelun avulla auttamaan, että opiskelija löytää itse ratkaisun ongelmaan. Opiskelijalle voi esittää avoimia kysymyksiä, joiden avulla hän voi pohtia eri vaihtoehtoja. Avoin kysymys on sellainen, johon ei voi vastata lyhyesti kyllä tai ei. (Laajala & Lehtelä 2020a.)

Hyvän ohjauksen tavoitteina on mm. se, että ohjausta on riittävästi ja monipuolisesti tarjolla. Ohjauksen avulla on tarkoitus tukea opiskelijaa itsenäiseksi ja autonomiseksi toimijaksi sekä auttaa ryhmäytymisessä, niin että hyvinvointi lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy. Opiskelijan ohjaus on aina yksilöllistä, johon opiskelija osallistuu itse aktiivisesti, arvioiden omaa oppimaansa ja toimintaansa. Ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään merkityksellisiä itsenäisiä päätöksiä oman tulevaisuuden suhteen. Ohjaus lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja sen tarkoituksena on lisätä opiskelijan persoonallista kasvua. Alla kuvassa Hyvän ohjauksen teemat. (Opetushallitus, Hyvän ohjauksen kriteerit 2014.)

Ohjauksen avulla on tarkoitus tukea opiskelijan aktiivisuutta ja osallisuutta omaan elämäänsä ja oppimiseen liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa sekä vahvistaa opiskelijan osallisuutta yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä. Minun opettajana on tehtävä tukea, neuvoa ja toimia ohjaajana opiskeluun liittyvissä asioissa. (Opetushallitus, Hyvän ohjauksen kriteerit 2014.)

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on oppilaitosten lakisääteinen velvoite.  (Perustuslaki 1999/731, § 6/; Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986/609; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014; Nuorisolaki 1285/2016. (Opetushallitus, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)  Opiskelijan ohjausta kehitetään niin, että se tukee tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Ohjaus toteutetaan niin, että se edistää opiskelijan luottamusta tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä. (Opetushallitus, Hyvän ohjauksen kriteerit 2014.)

Ohjauksen toimijoita oppilaitoksissa on useita ja ohjaus tehdään aina yhteistyössä. Holistisessa opiskelijakeskeisessä ohjausmallissa opiskelija nähdään keskiössä ja häntä ympäröi joukko toimijoita eri tasoilla. Lähimpänä opiskelijaa ovat opettajat, ohjaajat ja opettajatuutorit, joihin opiskelijat ensimmäisenä ottavat yhteyttä, kun tarvitsevat tukea ja ohjausta. Toiselta tasolta löytyy esimerkiksi opinto-ohjaaja ja erityisopettaja, jotka eivät välttämättä ole päivittäin tekemisissä opiskelijoiden kanssa, mutta aina tarvittaessa saapusalla ja tukena.  Tasolta kolme löytyy esimerkiksi kuraattori, psykologi, mielenterveystoimisto jne., joiden ohjausta ja tukea ei välttämättä kaikki opiskelijat tarvitse. Holistisessa opiskelijakeskeisessä ohjausmallissa ohjaus jaetaan kolmeen sisältöalueeseen, jotka eivät ole irrallisia vaan toisia tukevia. Kuva alla holistisesta ohjausmallista ja sen sisällöstä. (Laajala & Lehtelä 2020a.)

Persoonallisen kasvun kehitykseen kuuluu opiskelija kasvuun, kehitykseen ja itsetuntemukseen sekä sosiaaliseen ympäristöön liittyvät asiat. 

Osaamisen kehittämisen ja oppimisen ohjaukseen sisältyy oppimistaitojen kehittäminen sekä osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja arviointi ja siihen liittyvä ohjaus. Ura- ja elämänsuunnittelu ohjausta korostetaan kaikilla koulutusasteilla ja sen tarkoitus on tukea urasuunnitteluvalmiuksia sekä auttaa opiskelijaa kehittämään päätöksentekotaitoa sekä ratkaisuntekokykyä tulevaisuudensuunnitelmia arvioidessa. (Laajala & Lehtelä 2020a.)

Ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelumyönteisyyttä ja elinikäistä oppimista elämän eri vaiheissa. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta, opiskelijan olisi hyvä tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa ja hallita erilaisia opiskelumenetelmiä. (Opetushallitus, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.) Ammatillinen kasvu nähdään elinikäisenä prosessina, jonka kautta tapahtuu sosiaalistuminen yhteiskuntaan, työyhteisöön, yrittäjyyteen ja ammattiin. Tulevaisuutemme rakentuu elinikäiselle oppimiselle sekä nopeasti osaamistarpeisiin vastaavaan laadukkaaseen koulutukseen. Teknologian ja digitalisaation kehitys tulee vaikuttamaan lähes meidän kaikkien työtehtävien sisältöön. Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on sivistyksen, tasa-arvon ja osallisuuden näkökulmasta tärkeää. (Kotila 2019.) 

Ohjauspalvelut on koottu oppilaitoksissa yleensä ohjaussuunnitelmaan, jotka löytyvät oppilaitoksen nettisivuilta. Ohjaussuunnitelmaa voidaan kutsua myös eri nimillä mm. opiskeluhuollon suunnitelma tai hyvinvointisuunnitelma. Ohjaussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteiden rinnalle. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan opiskelijan ohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, ohjauksen tavoitteet, työ- ja vastuujako sekä ohjausyhteistyön muodot. Usein oppilaitosten ohjausmalli, myös OAMK:ssa perustuu Van Esbroeckin & Wattsin holistiseen, opiskelijakeskeiseen ohjausmalliin, jossa korostuu kokonaisvaltaisuus, asiantuntijuus ja yhteistyön merkitys. (Laajala & Lehtelä 2020b.)

Ohjauksen käytänteet ja ohjausmuodot vaihtelee sen mukaan missä vaiheessa opintoja opiskelija on. Ohjaus alkaa jo ennen opintoja, hakuvaiheessa, jolloin opiskelija saa tietoja opinnoista, hakumenettelystä jne. ja jatkuu läpi opintojen. Opintojen alussa opiskelija laatii henkilökohtaisen osaamis- ja oppimissuunnitelman, jonka tarkoituksena on tarkentaa oma oppimispolku henkilökohtaisten tarpeiden ja osaamisen perusteella ja tämä suunnitelma on mukana koko opintojen ajan ja niitä päivitetään tarvittaessa. Tähän suunnitelmaan kirjataan myös suunnitelma siitä, miten osaaminen on tarkoitus hankkia ja osoittaa sekä opiskeluaika. Opiskelun edetessä ohjauksen tavoitteena on oma ammatillinen kehittyminen ja sen arviointi, vahvuuksien tunnistaminen sekä itsetuntemuksen tukeminen. Opintojen loppuvaiheessa painopiste ohjauksessa siirtyy jatkosuunnitelmien ohjaukseen kuten työ ja jatko-opiskelupaikkojen hakemiseen. Tässä vaiheessa on tavoitteena, että opiskelija tunnistaa oman ammatillisen osaamisensa. Ohjausta annetaan myös opintojen jälkeen niille, jotka eivät ole saaneet työ- tai opiskelupaikkaa, puhutaan jälkiohjauksesta. (Laajala & Lehtelä 2020b.)

Ohjauksen muotoja on useita, kuten ohjaus, neuvonta, tiedotus, henkilökohtainen, ryhmä tai luokkaohjaus. Ohjausmenetelmän valintaan vaikuttaa opiskelijan ohjaustarpeet sekä ohjaajan rooli. Henkilökohtaisessa ohjauksessa ohjaus lähtee opiskelijan tilanteesta ja hänen tarpeistansa. Ryhmäohjauksella tuetaan ryhmän yhteishenkeä ja vertaisryhmissä oppilaat voivat vaihtaa mielipiteitä ja jakaa kokemuksia. (Kempas 2019.) Ryhmäohjaaminen tiedottamisessa ja perehdyttämisessä on toimiva malli silloin, kun useampi opiskelija tarvitsee tietoa ja ohjausta samasta asiasta samaan aikaan.

Verkko-ohjauksessa ohjausta voi tarjota kahdenkeskisesti tai opiskelijaryhmälle. Verkko-ohjaus on vuoropuhelua. Verkko-ohjausta voidaan toteuttaa myös ei-reaaliaikaisesti, käyttäen hyväksi erilaisia oppimisalustoja tai reaaliaikaisesti audio- ja videoneuvottelutyökaluilla. Verkkotutkinnoissa usein kaikki ohjauskin on verkossa. (OAMK, opintojen ohjaussuunnitelma)

Ohjauksessa tavoitteena on opiskelijan toimijuuden tukeminen kuuntelemalla, esittämällä sopivia kysymyksiä, tärkeää on, että opiskelija voi kertoa itse omasta tilanteestaan ja kuvata mitä ja/tai millaista ohjausta tarvitsee. Ohjauksessa annetaan mahdollisuus opiskelijan löytää ratkaisunsa ja tuetaan hänen kykyään rakentaa omaa elämäänsä ja uraansa. (Laajala & Lehtelä 2020b.) Omassa roolissa ohjaajana näen ohjauksen olevan kiireetöntä, keskustelevaa vuorovaikutusta opiskelijan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan valmistelen ohjaustilanteen mahdollisimman hyvin ja ohjauksen aluksi käytän aikaa tutustuakseni opiskelijaan. Ohjaus tapahtuu aina opiskelijan ehdoilla ja lähtee hänen tarpeistaan. Pyrin näkemään opiskelijat yksilöinä ja ymmärrän heidän erilaisuutensa. Positiivinen ilmapiiri ja avoimet kysymykset auttavat opiskelijaa osallistumaan keskusteluun. Käytän ohjauksessa arkikieltä, koska ammattikielen käyttö luo asetelman, että ohjaaja on korkeammassa asemassa ja voi estää opiskelijaa keskustelemaan vapautuneesti. Ohjauskeskustelussa tärkeitä ovat metakysymykset, jotka ohjaavat keskustelua, "mitä käsitellään", "mikä aihe on tärkein", "mitä tämä keskustelu on sinulle antanut". Ohjaajana on ohjaustilanteen lopuksi hyvä esittää arviointi- ja varmistuskysymyksiä opiskelijalle esim. miten koit tämän meidän keskustelun, antoiko tämä keskustelu vastauksia sinun kysymyksiin? jne. Ohjauskeskustelun lopuksi on hyvä koota keskustelun asiat yhteen, kirjattava ja dokumentoida sovitut asiat, sekä tehdä itsearviointia ohjaustilanteesta, koska se auttaa kehittymään ohjaajana. (HAMK 2015.)

LÄHTEET:

HAMK. 2015. Onnistuneen ohjauskeskustelun rakentaminen. Multimediapaja. https://www.youtube.com/watch?v=9rY4tjXx8Os. [viitattu 29.10.2021]

Kempas E. 2019. Verkossa vai kasvokkain? Opintojen ohjaus ja tuutorointi monimuotoryhmässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 13. http://www.oamk.fi/epooki/index.php?cID=1512. [viitattu 28.10.2021]

Kotila H. 2019. Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267681/ammatilliseksiopettajaksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y. [viitattu 27.10.2021]

Laajala T. & Lehtelä P-L. 2020a. Ohjauksen periaatteet. Video. https://www.youtube.com/watch?v=hTy_WNkcEeU. [viitattu 27.10.2021]

Laajala T. & Lehtelä P-L. 2020b. Ohjauksen käytänteet ja ohjausmuodot ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Video. https://www.youtube.com/watch?v=mpq8nceSOkw. [viitattu 28.10.2021]

OAMK. 2016. Opintojen ohjaussuunnitelma. Oulun ammattikorkeakoulu Oy. rehtorin päätös. http://www.oamk.fi/utils/opendoc.php?aWRfZG9rdW1lbnR0aT0xMDAwMTc1Mzg=. [viitattu 28.10.2021]

Opetushallitus. 2014. Hyvän ohjauksen kriteerit. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/hyvan-ohjauksen-kriteerit. [viitattu 27.10.2021]

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. [viitattu 27.10.2021]

Vehviläinen S. 2017. Yhteistyössä kohti toimijuutta-hyvän ohjaustoiminnan elementit. Luentomateriaali. https://luovi.fi/wp-content/uploads/2017/03/ohjausluento-luovi-3_2017_vehvilainen.pdf. [viitattu 27.10.2021]