Lait ja asetukset velvoittavat opettajan työtä
Kaikkien ihmisten perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa ja ihmisoikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perus- ja ihmisoikeuksia määrittelee kolme eri oikeudenalaa: Valtiosääntöoikeus, EU:n oikeus ja kansainvälinen julkisoikeus. (Kasa ym. 2020.)
Perustuslain tarkoituksena on luoda pysyvä järjestelmä, joilla säännellään kansalaisten oikeuksia ja valtioelinten tehtäviä ja näiden välisiä suhteita. Perustuslakia on vaikeampi muuttaa kuin tavallista lainsäädäntöä, puhutaan korotetusta lainvoimasta. Perusoikeudet velvoittavat lainsäätäjää, tuomioistuinlaitosta sekä hallintoa ja muita julkista valtaa käyttäviä. Julkisen vallan toimijoiden tulee turvata perusoikeuksien toteutuminen ja valvoa niiden toteutumista. (Sakslin 2017.) Poikkeusoloissa voidaan tehdä tilapäisiä poikkeuksia peruslainsäädäntöön, kuten kansakuntaa uhkaavat vakavat hyökkäykset, viime aikoina covid-19 pandemia aiheutti poikkeustilan, jolloin suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki (Valmiuslaki 2011).
Lainsäädäntö velvoittaa ja asettaa rajoituksia opettajan toimintaan. Opettajana minun tulee noudattaa erilaisia lakeja, säädöksiä ja ohjeita. Perustuslain mukaan, koska opettaja käyttää julkista valtaa, hänen tulee noudattaa tarkoin lakia. Opettajan minun tulee tietää keskeiset lait opettajan työssä ja huolehtia, että tiedot ovat ajan tasalla sekä tiedostaa, miten lait vaikuttavat opettajan työhöni. Ei ole olemassa yhtä kattavaa lakia opettajan työhön, vaan useita eri lakeja. Yleislait velvoittavat opettajan työtä, esim. perustuslaki, asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki, joka on alin tunnistettu laki, kun käytetään julkista valtaa. Lisäksi muita opettajan työhön vaikuttavia lakeja ovat mm. työturvallisuuslaki, tietosuojalait, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta sekä oman ammattialan lainsäädäntö. Suomessa koulutusjärjestelmä jaetaan koulutus asteisiin ja jokaisella kouluasteella on omat lait, kuten varhaiskasvatuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta jne. Koulutuslainsäädäntöjä uudistetaan jatkuvasti ja viimeisimpänä niistä nyt uudistettiin oppivelvollisuuslaki, joka tuli voimaan 2020. (Junkkari 2021.) Opetuksen tulee perustua opetussuunnitelmaan ja kaiken toiminnan tulee noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, perustuslakia ja lainsäädäntöä. Oppilaitosten paikalliset opetus- ja toimintasuunnitelmat ohjaavat niiden toimintatapoja ja kulttuuria, kts.Kuva alla. (Kasa ym. 2020.)
Ammattikorkeakoulussa opettajan työtä velvoittavat ja ohjaavat useat eri lait:
Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Laissa säädetään mm. ammattikorkeakoulujen tehtävistä, organisaatiosta, tutkinnoista, opiskelijoista, henkilöstöstä ja rahoituksesta.
Valtioneuvoston asetus korkeakouluista (1129/2014). Asetuksessa säädetään yksityiskohtaisemmin mm. ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintoon johtavista opinnoista, erikoistumiskoulutuksesta, todistuksista ja rahoituksesta.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (1440/2014)
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä (814/2016)
Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017). Laissa säädetään mm. rekistereiden käyttötarkoituksesta, tietosisällöistä ja tietojen luovuttamisesta.
Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998). Asetuksessa säädetään mm. korkeakoulututkinnoista yleensä sekä alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista, yliopistojen jatkotutkinnoista, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnoista, ammattikorkeakoulututkinnoista, ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista sekä tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta.
Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta (293/2014)
Yliopisto ja muuta opetusta sekä tutkimusta ohjaa useat eri lait, joista tarkemmin Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.
Hallintolaki on yleislaki, joka säätelee hallinnon toimintaa ja se koskee kaikkia valtion ja kuntien viranomaisia kuten opettajia (2§). Lain tarkoituksena on edistää hallintoasioissa hyvää hallintoa ja oikeusturvaa sekä edistää hallinnon palvelun laatua ja tuloksellisuutta (1§). Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, jonka mukaan viranomaisten tulee kohdella kaikkia tasapuolisesti, johdonmukaisesti ja syrjimättä. Sen lisäksi viranomainen saa käyttää toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen tulee toimia puolueettomasti ja käyttää valtaansa oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden (6§). Viranomaistoiminta on järjestettävä niin, että hallinnossa asioiva saa asiamukaista hallinnon palvelua ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisella on velvollisuus tiedottaa toiminnasta ja palveluista sekä yksilön ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 20 §:n 2 momentissa sanotaan. Viranomaisen tulee antaa neuvontaa, vastattava asiointiin liittyviin kysymyksiin ja tiedusteluihin sekä tarvittaessa ohjata asiakasta toimivaltaisen viranomaisen kuultavaksi. Neuvonnan tulee olla aina maksutonta (8§). Viranomaisen tulee käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä (9§). Kielilaissa erikseen (423/2003) säädetään suomen- ja ruotsinkielisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa. Saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisissa. Tulee kuitenkin huomioida, että erityislainsäädännössä mm. säädetään erikseen opetuskielestä, kielestä oppiaineena ja koulutuksen tutkintokielestä. Hyvän hallinnon perusteissa 10§ mainitaan, että viranomaisten tulee toimia yhteistyössä ja autettava toista viranomaista toimivaltansa rajoissa.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23§2
Nuorisolaki 7c§1
Perusopetuslaki 40§
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudestaLaki ammatillisesta koulutuksesta 82§, 95§, 108§, 109§
Vehkamäki ym. 2018 mukaan oppilaitoksessa olevat asiakirjat ovat julkisia, jos niiden julkisuutta ei ole laissa erikseen rajoitettu. Oppilaitos ei voi ilman lain tukea salata asiakirjoja. Yksityisyyden suoja ovat perusoikeus, joka on suojattu perustuslaissa ja julkisen vallan tulee suojata tämä oikeus. Salassapidolla on tarkoitus suojata yksityisyyttä. Oppilaitoksilla on paljon sellaista tietoa ja aineistoa, jotka edellyttää salassapitoa, kuten tiedot oppilaan, opettajan tunnistettavista henkilötiedoista, terveydentilasta, vammaisuudesta, elintavoista, harrastuksista ja muista henkilökohtaisista asioista esim. poliittinen suuntautuminen. Henkilötietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta säädetään tietosuojalaissa. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta on laki, joka säätää asiakirjojen salassapidosta. Salassa pidettäviä asiakirjoja ei saa näyttää, kopioida, tulostaa tai luovuttaa millään keinolla ulkopuolisille. Jos asiakirja on osittain salassa pidettävä, silloin salassapidettävät tiedot tulee peittää tai poistaa. Salassa pidettäviä asiakirjoja tulee käsitellä, säilyttää ja hävittää arkistolaissa määrätyllä tavalla. Salassapitovelvollisuus on voimassa myös oppilaitoksen sisällä, niin, että ainoastaan ne henkilöt ovat oikeutettuja saamaan tietoja, jotka työtehtäviä hoitaakseen tarvitsevat niitä. Viranomaiset eivät saa luovuttaa ehdottomasti salassa pidettävää tietoa toiselle viranomaiselle, kuin lain tai henkilön suostumuksen nojalla. Asiaosaisella on aina oikeus tiedonsaantiin, jos asian sisältö vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Jos viranomaisen asiakirja on julkinen, kaikilla on oikeus saada siitä tietoa. Tietosuojaa ja salassapitoa ohjaavat useat eri lait, kuten :
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23§2
Nuorisolaki 7c§1
Perusopetuslaki 40§
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
Ammattikorkeakoululaki 27§, 34§ 65§
Opiskelijaa koskevat omat lait, joihin liittyy mm. opiskelijan oikeudet, velvollisuudet, opiskelijamaksut, koulutusohjelmat, kielitaito jne. Oppilaalla on oikeus opetukseen, oppilaanohjaukseen, oppilashuoltoon sekä turvalliseen oppimisympäristöön. Saada tukea opiskeluun, tarvittaessa uusia ja korottaa arvosanoja. Vastuu näiden toteutumisesta on oppilaitoksella ja lisäksi jokaisella opettajalla, jolla on vastuu oman ryhmänsä opetuksesta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Oppilaalla on velvollisuus osallistua annettuun opetukseen ja harjoitteluun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Oppilaan velvollisuus on noudattaa oppilaitoksen järjestyssääntöjä. Oulun ammattikorkeakoulun järjestyssäännöt ovat voimassa OAMK:in alueella ja toimipaikoissa ja säännöt koskevat kaikkia opiskelijoita, henkilöstöä ja vierailijoita. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvata yleinen turvallisuus, viihtyvyys, esteettömyys sekä edistää tasapuolista kohtelua. Työrauha luokassa on oppimisen ja viihtymisen kannalta erityisen tärkeää. Opettaja ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, kunnioitus toisia kohtaan on työrauhan kannalta oleellista. (Lehtomäki & Mikkilä-Erdmann 2018.)
Työrauha katsottiin ennen näkyvän luokassa hiljaisuutena, oppilaat istuivat paikoillaan puhumatta tai puhuen vain luvan kanssa. Tänä päivänä oppimisympäristö nähdään tosin, oppilaat ja opettaja voivat liikkua luokassa, oppimisympäristö voi olla muutakin kuin luokkahuone ja pulpetti. Oppilaat osallistuvat oppitunnille aktiivisesti keskustellen ja vaihtaen ajatuksia ja mielipiteitä. Pedagogisesta näkökulmasta työrauhaa voidaan ylläpitää mielenkiintoisen opettamisen avulla ja kyvyllä muuttaa opetusmenetelmää tilaanteen vaatiessa. (Kyyrönen & Rantala 2016.) Työrauhasta oppitunnilla ovat vastuussa opettaja ja oppilaat ja opettajan tehtävä on saada oppilaat tietoiseksi asiasta. Opettaja voi rytmittää ja tauottaa oppitunnit sopiviksi. Oppituntien olisi hyvä sisältää yksin opiskelua, ryhmätöitä, hiljaista, äänekästä, passiivista ja aktiivista opetusta vaihtelevasti. Jos vaatimustaso on koko ajan korkea ja kiireinen, opiskelija voi stressaantua ja käyttäytyminen voi muuttua häiriökäyttäytymiseksi. Opettaja voi vaikuttaa hyvin suunnitelluilla oppitunneilla työrauhaan, tämä taito kasvaa työkokemuksen kautta. Myös fyysisellä työympäristöllä on vaikutus työrauhaan, kuten hyvä valaistus, ilmanvaihto ja työpisteiden mukavuus. (Holopainen ym. 2009.) Opettajana minun on opittava tunnistamaan häiriötekijöitä ja puututtava niihin. Perusopetuslain 29§ pykälä velvoittaa, että opiskelijoilla on oikeus turvallisen oppimisympäristöön ja opettajana minun on huolehdittava, että se toteutuu. Myönteisen, välittävän ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisella ja vuorovaikuttamalla opiskelijoiden kanssa voidaan vaikuttaa työrauhan säilymiseen. Pienemmällä ryhmä koolla voi olla positiivisia vaikutuksia oppilaiden ja opettajan vuorovaikutukseen ja työrauhaan. Opettajana minulla täytyy olla opetustilanteissa auktoriteettia, mutta kuitenkin niin, että minä kuuntelen opiskelijoita ja kohtelen heitä tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. (Lehtomäki & Mikkilä-Erdmann 2018.)
Työrauha katsottiin ennen näkyvän luokassa hiljaisuutena, oppilaat istuivat paikoillaan puhumatta tai puhuen vain luvan kanssa. Tänä päivänä oppimisympäristö nähdään tosin, oppilaat ja opettaja voivat liikkua luokassa, oppimisympäristö voi olla muutakin kuin luokkahuone ja pulpetti. Oppilaat osallistuvat oppitunnille aktiivisesti keskustellen ja vaihtaen ajatuksia ja mielipiteitä. Pedagogisesta näkökulmasta työrauhaa voidaan ylläpitää mielenkiintoisen opettamisen avulla ja kyvyllä muuttaa opetusmenetelmää tilaanteen vaatiessa. (Kyyrönen & Rantala 2016.) Työrauhasta oppitunnilla ovat vastuussa opettaja ja oppilaat ja opettajan tehtävä on saada oppilaat tietoiseksi asiasta. Opettaja voi rytmittää ja tauottaa oppitunnit sopiviksi. Oppituntien olisi hyvä sisältää yksin opiskelua, ryhmätöitä, hiljaista, äänekästä, passiivista ja aktiivista opetusta vaihtelevasti. Jos vaatimustaso on koko ajan korkea ja kiireinen, opiskelija voi stressaantua ja käyttäytyminen voi muuttua häiriökäyttäytymiseksi. Opettaja voi vaikuttaa hyvin suunnitelluilla oppitunneilla työrauhaan, tämä taito kasvaa työkokemuksen kautta. Myös fyysisellä työympäristöllä on vaikutus työrauhaan, kuten hyvä valaistus, ilmanvaihto ja työpisteiden mukavuus. (Holopainen ym. 2009.) Opettajana minun on opittava tunnistamaan häiriötekijöitä ja puututtava niihin. Perusopetuslain 29§ pykälä velvoittaa, että opiskelijoilla on oikeus turvallisen oppimisympäristöön ja opettajana minun on huolehdittava, että se toteutuu. Myönteisen, välittävän ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisella ja vuorovaikuttamalla opiskelijoiden kanssa voidaan vaikuttaa työrauhan säilymiseen. Pienemmällä ryhmä koolla voi olla positiivisia vaikutuksia oppilaiden ja opettajan vuorovaikutukseen ja työrauhaan. Opettajana minulla täytyy olla opetustilanteissa auktoriteettia, mutta kuitenkin niin, että minä kuuntelen opiskelijoita ja kohtelen heitä tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. (Lehtomäki & Mikkilä-Erdmann 2018.)
Perehdyn tarkemmin opetukseen liittyvistä laista, tekijänoikeuslakiin. Tekijänoikeuslaki määrittelee tekijänoikeuden ja lähioikeuksien sisällön. Kerron aluksi yleistä tekijänoikeuslaista ja lopussa esimerkin avulla pohdin lakia. Lähestyn asiaa kopiraittilan sivujen kautta, joka on monipuolinen oppimisympäristö, johon kannattaa tutustua. Siellä on tietoa, tehtäviä, videoita ja ohjeita kaiken ikäisille. Itse kävin suorittamassa sivustoilla erilaisia taitomerkkejä koskien tekijänoikeuslakia ja tutustuin tarkemmin opettajan ja oppilaan tekijänoikeuksiin.
Teokset eivät synny ilman tekijää, kaikilla kirjoilla, elokuvilla, sävellyksillä jne. on tekijänsä. Lähioikeuksien suojaa saavat mm. esiintyvät taiteilijat, valokuvaajat ja äänite- ja kuvatallennetuottajat. Suojan saadakseen, tuotoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen eli ylitettävä teoskynnys. Valmis teos ei vaadi rekisteröintiä tai copyright merkin käyttöä. Tekijä on aina henkilö ja hänen iällään ei ole merkitystä, ja tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan sekä 70-vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Lähioikeuksien suoja-aika vaihtelee, esimerkiksi valokuvilla se on 50-vuotta. Teoksen tekijällä on sekä taloudellisia, että moraalisia oikeuksia. Toisen teoksen käyttämiseen tarvitaan yleensä teoksen tekijän lupa. Teoksessa ilmenneitä tietoja, teorioita, ideoita ja ajatuksia saa käyttää vapaasti, kunhan merkitsee lähteen ja ilmaisee asian omalla tekstillä, suora lainaus pitää merkitä tarkasti oikein, lähde merkintöineen, josta ilmenee tekijän ja teoksen nimi, julkaisuvuosi, kustantaja ja julkaisija. (Kopiraitti.)
Tekijänoikeuslaki myös rajoittaa tietyissä tapauksissa tekijän oikeutta; jos teos ei ole riittävän itsenäinen ja omaperäinen, teoksen tekijänoikeus ei ole enää voimassa, tai on lupa teoksen tekijältä tai tekijänoikeusjärjestöltä. Creative Commons lisenssi antaa oikeuden materiaalin tai teoksen käyttöön, johon tekijä on antanut luvan. Tekijänoikeuslaki myös antaa luvan teoksen käyttöön siteeraus oikeudella ja aineiston käyttöön yksityisesti. Opettajalla on tekijänoikeus tekemäänsä opetusmateriaaliin tai PowerPoint esitykseen, jonka kokonaisuus on itsenäinen ja omaperäinen. Kokonaan itse tehdyn opetusmateriaalin laatija voi jakaa ja kopioida vapaasti. Opettaja voi antaa luvan aineiston käyttöön esimerkiksi kollegoille, mutta heidän täytyy muistaa mainita tekijä aineistoa käytettäessä. Työnantajalla ei ole suoraan oikeutta opettajan teoksiin, mutta jossain tapauksissa työsopimuksessa voi olla ehto oppilaitoksen oikeuteen käyttää tehtyjä aineistoja tai jos opettaja ei puutu siihen, että työnantaja käyttää opettajan tuotoksia, se voi riittää työnantajan käyttöoikeuteen, puhutaan hiljaisesta sopimisesta. (Kopiraitti)
Oppilaalla on iästä riippumatta oikeus omiin tuotoksiin, kuten piirustuksiin ja opinnäytetöihin. Opettajan minulla tulee olla oppilaan suostumus tuotoksen esittämiseen tai jakamiseen. Jos opiskelija on alaikäinen, suostumus tulee pyytää oppilaan huoltajilta. (Kopiraitti)
Oppilaitoksilla on usein hankittuna useita käyttölupia ja -oikeuksia. Opetushallitus on hankkinut luvat Kopiostolta ja Tuotokselta kaikille peruskouluille, lukioille sekä maksuttomaan tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen sekä valtion tukemiin musiikkioppilaitoksiin. Kaikkien muiden oppilaitosten tulee kopiointi luvat hankkia itse. Lisätietoa Kopioston luvista ja Tuotoksesta https://apfi.fi/. Opettajalla on oikeus linkittää opetusmateriaaliinsa verkkoaineistoja. Muista tarkistaa, että netissä olevat aineistot ovat laillisia. Jos oppilaitokselle on hankittu kopiointilupa, saa kopioida ja tallentaa aineistoja, kuvia laatimansa opetusmateriaaliin ja sen voi näyttää oppilaitoksen suljetussa verkossa, johon oppilailla on pääsy. (Kopiraitti)
Minulla kiinnosti tämä tekijänoikeuslaki, koska pääsin vastikään opettamaan suuhygienisti opiskelijoita ja tein opetukseen aineistoa. Mietin, mitä aineistoja saa lainata tai siteerata opetusmateriaaleissa, esim. internetistä, saako tehdä linkkejä sivustoihin, voiko kuvia ja piirroksia käyttää. Opetuksessa voi käyttää toisten aineistoja, kunhan vaan merkitsee viittaukset oikein. Joitakin kuvia netistä voi käyttää, jos ne ovat siellä luvallisesti, eivätkä vaadi käyttö lisenssiä ja yleensä ne on merkitty Creative Commons merkillä. Piirroksia ja kuvia voi käyttää, skannata ja kopioida Kopioston luvalla, sekä painetuista julkaisuista että internetsivuilta. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut ovat hankkineet kopiointi luvat opetukseen, tutkimukseen ja hallinnon toimintaan. (Kopiosto 2019.)
LÄHTEET
Holopainen P., Järvinen R., Kuusela J. & Packalen P. 2009. Työrauha tavaksi. Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa. Opetushallitus, Edita Prima Oy, Helsinki. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tyorauha-tavaksi-kohtaaminen-toimintakulttuuri-ja-pedagogiikka. [viitattu 24.10.2021]
Junkkari M. 2021. Ammatillisen opettajan toimintaa velvoittava lainsäädäntö. Webinaari 23.9.2021. OAMK. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Luentomateriaali. Moodle ympäristö. [viitattu 13.10.2021]
Kasa T., Kouros K. & Skottman-Kivelä P. 2020. Perus- ja ihmisoikeudet opetus- ja kasvatusalalla: Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille. [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314105. [viitattu 13.10.2021]
Kopiosto. 2019. Korkeakoulujen kopiointilupa. https://www.kopiosto.fi/app/uploads/2018/09/11095948/Esite-Korkeakoulujen-kopiointilupa-Yliopistot-ja-Ammattikorkeakoulut_19.pdf. [viitattu 14.10.2021]
Kopiraittilan koulu. Kirjoittajat: Salmela K., Kallanranta J., Kangasharju A., Ylihärsilä H., Peltonen M., Kauppinen M., Erho M & Mononen S. https://kopiraittila.fi/ [viitattu 13.10.2021]Kyyrönen L. & Rantala M. 2016. "Työrauha ei käsittääkseni voi tulla taivaan lahjana, vaan sen eteen on tehtävä töitä" Opettajien kokemuksia työrauhan rakentamisesta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50202/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201606082973.pdf. [viitattu 22.10.2021]
Lehtomäki S. & Mikkilä-Erdmann M. 2018. Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Artikkeli lehdessä Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2018. file:///C:/Users/OMISTAJA/Downloads/95927-Artikkelin%20teksti-160672-1-10-20200618.pdf. [viitattu 22.10.2021]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Lainsäädäntö. Korkeakoulutusta ja tutkimusta koskeva lainsäädäntö. https://minedu.fi/korkeakoulut-ja-tiede-lainsaadanto. [viitattu 15.10.2021]
Sakslin M. 2017. Perusoikeudet Suomessa. Luento. Ihmisoikeuskeskus. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeuskoulutus/luentosarja/luento-5-perusoikeudet-suomessa/ [viitattu 14.10.2021]
Valmiuslaki. 2011. 29.12.2011/1552. Lain tarkoitus, soveltamisala ja yleiset periaatteet. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552. [viitattu 14.10.2021]
Teokset eivät synny ilman tekijää, kaikilla kirjoilla, elokuvilla, sävellyksillä jne. on tekijänsä. Lähioikeuksien suojaa saavat mm. esiintyvät taiteilijat, valokuvaajat ja äänite- ja kuvatallennetuottajat. Suojan saadakseen, tuotoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen eli ylitettävä teoskynnys. Valmis teos ei vaadi rekisteröintiä tai copyright merkin käyttöä. Tekijä on aina henkilö ja hänen iällään ei ole merkitystä, ja tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan sekä 70-vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Lähioikeuksien suoja-aika vaihtelee, esimerkiksi valokuvilla se on 50-vuotta. Teoksen tekijällä on sekä taloudellisia, että moraalisia oikeuksia. Toisen teoksen käyttämiseen tarvitaan yleensä teoksen tekijän lupa. Teoksessa ilmenneitä tietoja, teorioita, ideoita ja ajatuksia saa käyttää vapaasti, kunhan merkitsee lähteen ja ilmaisee asian omalla tekstillä, suora lainaus pitää merkitä tarkasti oikein, lähde merkintöineen, josta ilmenee tekijän ja teoksen nimi, julkaisuvuosi, kustantaja ja julkaisija. (Kopiraitti.)
Tekijänoikeuslaki myös rajoittaa tietyissä tapauksissa tekijän oikeutta; jos teos ei ole riittävän itsenäinen ja omaperäinen, teoksen tekijänoikeus ei ole enää voimassa, tai on lupa teoksen tekijältä tai tekijänoikeusjärjestöltä. Creative Commons lisenssi antaa oikeuden materiaalin tai teoksen käyttöön, johon tekijä on antanut luvan. Tekijänoikeuslaki myös antaa luvan teoksen käyttöön siteeraus oikeudella ja aineiston käyttöön yksityisesti. Opettajalla on tekijänoikeus tekemäänsä opetusmateriaaliin tai PowerPoint esitykseen, jonka kokonaisuus on itsenäinen ja omaperäinen. Kokonaan itse tehdyn opetusmateriaalin laatija voi jakaa ja kopioida vapaasti. Opettaja voi antaa luvan aineiston käyttöön esimerkiksi kollegoille, mutta heidän täytyy muistaa mainita tekijä aineistoa käytettäessä. Työnantajalla ei ole suoraan oikeutta opettajan teoksiin, mutta jossain tapauksissa työsopimuksessa voi olla ehto oppilaitoksen oikeuteen käyttää tehtyjä aineistoja tai jos opettaja ei puutu siihen, että työnantaja käyttää opettajan tuotoksia, se voi riittää työnantajan käyttöoikeuteen, puhutaan hiljaisesta sopimisesta. (Kopiraitti)
Oppilaalla on iästä riippumatta oikeus omiin tuotoksiin, kuten piirustuksiin ja opinnäytetöihin. Opettajan minulla tulee olla oppilaan suostumus tuotoksen esittämiseen tai jakamiseen. Jos opiskelija on alaikäinen, suostumus tulee pyytää oppilaan huoltajilta. (Kopiraitti)
Oppilaitoksilla on usein hankittuna useita käyttölupia ja -oikeuksia. Opetushallitus on hankkinut luvat Kopiostolta ja Tuotokselta kaikille peruskouluille, lukioille sekä maksuttomaan tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen sekä valtion tukemiin musiikkioppilaitoksiin. Kaikkien muiden oppilaitosten tulee kopiointi luvat hankkia itse. Lisätietoa Kopioston luvista ja Tuotoksesta https://apfi.fi/. Opettajalla on oikeus linkittää opetusmateriaaliinsa verkkoaineistoja. Muista tarkistaa, että netissä olevat aineistot ovat laillisia. Jos oppilaitokselle on hankittu kopiointilupa, saa kopioida ja tallentaa aineistoja, kuvia laatimansa opetusmateriaaliin ja sen voi näyttää oppilaitoksen suljetussa verkossa, johon oppilailla on pääsy. (Kopiraitti)
Minulla kiinnosti tämä tekijänoikeuslaki, koska pääsin vastikään opettamaan suuhygienisti opiskelijoita ja tein opetukseen aineistoa. Mietin, mitä aineistoja saa lainata tai siteerata opetusmateriaaleissa, esim. internetistä, saako tehdä linkkejä sivustoihin, voiko kuvia ja piirroksia käyttää. Opetuksessa voi käyttää toisten aineistoja, kunhan vaan merkitsee viittaukset oikein. Joitakin kuvia netistä voi käyttää, jos ne ovat siellä luvallisesti, eivätkä vaadi käyttö lisenssiä ja yleensä ne on merkitty Creative Commons merkillä. Piirroksia ja kuvia voi käyttää, skannata ja kopioida Kopioston luvalla, sekä painetuista julkaisuista että internetsivuilta. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut ovat hankkineet kopiointi luvat opetukseen, tutkimukseen ja hallinnon toimintaan. (Kopiosto 2019.)
LÄHTEET
Holopainen P., Järvinen R., Kuusela J. & Packalen P. 2009. Työrauha tavaksi. Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa. Opetushallitus, Edita Prima Oy, Helsinki. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tyorauha-tavaksi-kohtaaminen-toimintakulttuuri-ja-pedagogiikka. [viitattu 24.10.2021]
Junkkari M. 2021. Ammatillisen opettajan toimintaa velvoittava lainsäädäntö. Webinaari 23.9.2021. OAMK. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Luentomateriaali. Moodle ympäristö. [viitattu 13.10.2021]
Kasa T., Kouros K. & Skottman-Kivelä P. 2020. Perus- ja ihmisoikeudet opetus- ja kasvatusalalla: Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille. [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314105. [viitattu 13.10.2021]
Kopiosto. 2019. Korkeakoulujen kopiointilupa. https://www.kopiosto.fi/app/uploads/2018/09/11095948/Esite-Korkeakoulujen-kopiointilupa-Yliopistot-ja-Ammattikorkeakoulut_19.pdf. [viitattu 14.10.2021]
Kopiraittilan koulu. Kirjoittajat: Salmela K., Kallanranta J., Kangasharju A., Ylihärsilä H., Peltonen M., Kauppinen M., Erho M & Mononen S. https://kopiraittila.fi/ [viitattu 13.10.2021]Kyyrönen L. & Rantala M. 2016. "Työrauha ei käsittääkseni voi tulla taivaan lahjana, vaan sen eteen on tehtävä töitä" Opettajien kokemuksia työrauhan rakentamisesta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50202/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201606082973.pdf. [viitattu 22.10.2021]
Lehtomäki S. & Mikkilä-Erdmann M. 2018. Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Artikkeli lehdessä Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2018. file:///C:/Users/OMISTAJA/Downloads/95927-Artikkelin%20teksti-160672-1-10-20200618.pdf. [viitattu 22.10.2021]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Lainsäädäntö. Korkeakoulutusta ja tutkimusta koskeva lainsäädäntö. https://minedu.fi/korkeakoulut-ja-tiede-lainsaadanto. [viitattu 15.10.2021]
Sakslin M. 2017. Perusoikeudet Suomessa. Luento. Ihmisoikeuskeskus. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeuskoulutus/luentosarja/luento-5-perusoikeudet-suomessa/ [viitattu 14.10.2021]
Valmiuslaki. 2011. 29.12.2011/1552. Lain tarkoitus, soveltamisala ja yleiset periaatteet. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552. [viitattu 14.10.2021]
Vehkamäki, P., Lahtinen, M. & Vanttaja, U. 2018. Julkisuus ja tiedonhallinta opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Oppaat ja käsikirjat 2018:5a. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/julkisuus_ja_tiedonhallinta_opetustoimessa.pdf. [viitatu 25.10.2021]
Kommentit
Lähetä kommentti