Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ammatillisen opettajan työssä

              

Usein kuulee puhuttavan kulttuurien sulatusuunista, jossa ajatuksena on, että muista kulttuureista tulevat sulautuvat yhtenäiseksi joukoksi, unohtaen oman taustansa ja kulttuurinsa. Suomessa kuulee usein sanottavan, että "maassa maan tavalla" tai että "kyllä täällä Suomessa pitää suomea osata puhua, että voi olla suomalainen". Sopeutumisessa uuteen maahan toki auttaa kielen osaaminen ja uuden kulttuurin ymmärtäminen, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että maahan muuttanut unohtaa oman kielensä ja kulttuuritaustansa. (Taipale 2010.)

Yhteiskunnan tulee suhtautua monikulttuurisuuteen myönteisesti ja julkisen vallan keinoin edistää oikeuksien toteutumista ja vähentää eriarvoisuutta sekä tukea vähemmistöjen kielen ja kulttuurin säilymistä. Suomea voidaan pitää multi­kulturalistisena yhteiskuntana, jossa suhtaudutaan moni­kulttuurisuuteen myönteisesti. Useassa muussa Euroopan maassa tilanne on toisin. Suomen peruslaissa 17§ määritellään mm. ihmisen oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja uskontoon. (Saukkonen 2016.)

Monipuolista kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, jotta yhteiskunta kehittyy ja sen mukana tekijät, jotka pystyvät työskentelemään kansainvälisessä yhteiskunnassa.  Kansainvälisyys näkyy tänä päivänä oppilaitoksissa monin eri tavoin. Oppilaitokset tarjoavat monia vaihtoehtoja kansainvälisyyden kehittämiseen ja verkostoitumiseen sekä täällä kotimaassa että ulkomailla. Opiskelijalla on mahdollisuus lukea vieraita kieliä ja tutustua eri kulttuureihin opiskelun aikana. Lisäksi hänellä on mahdollisuus valita vieraskielisiä koulutuksia ja tutkintoja. Oppilaitokset järjestävät erilaisia kansainvälisyys tapahtumia sekä ystäväperhetoimintaa ulkomailta tulleille vaihto-opiskelijoille. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella ulkomailla vaihto-opiskelijana, joko oppilaitoksessa opiskelijana tai harjoittelussa työpaikassa. (Virkkula 2020.)

Opiskelijavaihdolla on pitkät perinteet Suomessa ja kansainvälistyminen nousi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi 1980-luvun lopulla. Tähän vaikutti Euroopan yhdentyminen sekä Suomen aseman vahvistuminen kansainvälisessä toiminnassa. Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen ja osaamistarpeiden muuttaminen koulutusjärjestelmässä ja varsinkin korkeakoulu järjestelmässä oli edellytys yhteiskunnan ja talouselämän avautumiselle kansainvälisesti. (Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan strategia 2001.)

Opettajilla ja oppilaitoksen henkilökunnalle on mahdollisuus opettaa tai toimia ulkomailla erilaisissa tehtävissä. Kansainvälisen koulutuksen kehitystyö ja erilaisten kansainvälisten projektien suunnittelu- ja toteutustyö kuuluu osana oppilaitosten kansainvälisyys toimintaa. Työskentely monikulttuurisessa ympäristössä vaatii kielitaitoa, kulttuuriosaamista sekä yhteistyötaitoja. Opetuksessa opettajan tulee ajatella asioita omaa monikulttuurisuuden kokemusmaailmaa laajemmin ja ymmärtää opiskelijaa hänen näkökulmastaan ja pyrkiä auttamaan opiskelijaa hänen tarpeittensa mukaan. (Virkkula 2020.)

Opettajan ohjaus taidot ja rooli ohjauksessa nousee tärkeää rooliin kohdatessa erilaisia ihmisiä opetustilanteissa. Vaarana voi olla, että opettaja tekee oppilaan erilaisuudesta johtuen vääränlaisia johtopäätöksiä ja pahimmillaan johtaa erilaisen opiskelija ohittamiseen. Monikulttuurinen ohjaustyö ei poikkea juurikaan yksilökeskeisestä oppilaan ohjauksesta. Lähtökohtana on lakiin perustuva tehtävä edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus hyvään opetukseen turvallisessa ympäristössä. Opettaja voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja suvaitsevaisuuden tunnetta opiskelijoiden keskuudessa omalla toiminnallaan. Opettajan täytyy ymmärtää eri taustoista ja kulttuureista tulleiden oppilaiden erityispiirteet ja kohdattava opiskelija aina yksilönä. Opettajan tulee tiedostaa omat ennakkokäsityksensä ja asenteensa, jotta voi kohdata opiskelijan avoimesti yksilönä eikä jonkun esim. etnisen ryhmän edustajana. Monikulttuurisessa ohjauksessa opettajan tiedot, harjaantuminen ja kokemus nousevat keskeisiksi asioiksi, joiden kehittymistä opettaja seuraa jatkuvasti. (Virkkula 2020.)

Oulun ammattikorkeakoulusta on mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai harjoitteluvaihtoon ulkomaille ympäri maailmaa. Opiskelijavaihdossa on mahdollisuus opiskella ulkomailla lukukauden tai lukuvuoden tai suorittaa harjoittelu ulkomailla. Vaihto voi sisältää opiskelua tai harjoittelua tai molempia. Vaihdot perustuvat Oamkin ja ulkomaisen korkeakoulun yhteistyösopimukseen tai erilaisiin vaihto-ohjelmiin. Oamk on mukana Erasmus+-ohjelmassa, jonka kautta voi päästä opiskelemaan tai harjoittelemaan EU-maiden ja ETA-maiden sisällä. Joidenkin maiden kanssa on solmittu kaksoistutkinto sopimuksia, jossa opiskelijat voivat suorittaa Oamkin Bachelor- tutkinnon oheen toisen saman tason tutkinnon. Lisäksi Oamkilla on University of the Arcticin north2north - ohjelma sekä mahdollisuus kahden välisillä sopimuksilla päästä Euroopan ulkopuolisiin korkeakouluihin. Mahdollisuus on myös itse järjestää vaihto johonkin korkeakouluun tai osallistua maksulliseen vaihtoon. (OAMK 2021.)

Monikulttuurinen osaaminen ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää ja vaatii paljon täydennyskoulutusta. Opettajana toimiessani olen avainasemassa monikulttuurisen ajattelun ja moniarvoisuuden tukemisessa.  Työ on haasteellista, koska koulutuspoliittiset tavoitteet lisäävät paineita ammatillisen koulutuksen monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Oppilaitoksen henkilökunnan asenteiden, toiminnan, uskomuksien, kielen, toimintakulttuurin ja opetussuunnitelmien kriittinen tarkastelu on tärkeässä asemassa monikulttuurisuuden kehittämisessä. Jotta monikulttuurinen opetus toteutuu, tulee oppilaitoksen kaikkien toiminnan tasojen päämäärät olla samat ja pyrkiä siihen, että saadaan erilaisia näkökulmia esille ja vähemmistöjen ääni kuuluvaksi. (Kivelä&Miettinen2014.) Opettajan suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoinen asenne opiskelijoita kohtaan on ensisijaisen tärkeää. Opettaja omalla toiminnallaan toimii esimerkkinä ja opettaa suvaitsevaisuuteen ja rasisminvastaisuuteen. (Paksuniemi ym.2019.)

Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen, 6.10.2021 webinaarissa Eija Svanberg ja Katri Kosonen kertoivat maahanmuuttajakoulutuksesta ja –ohjaustoiminnasta Oamkissa. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja heidän ohjaamiseksensa järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia SIMHE-palvelua. Metropolia SIMHE-palvelu tarjoaa korkeakoulukelpoisille, korkeakouluopintoja tai korkeakoulututkinnon suorittaneille maahanmuuttajille ohjaus-, neuvonta- ja koulutuspalveluja sekä osaamisen tunnistamista. (Metropolia 2020.)

 

Eija ja Katri kertoivat monikulttuurisuuden huomioimisesta opetuksessa. Maahanmuuttaja opiskelijalla voi olla kulttuuritaustaltaan riippuen erilaisia käsityksiä opettajasta ja oppilaan roolista. Joissakin kulttuureissa opettajaa pidetään yli-ihmisenä, joka tietää kaiken ja hänen sanomisiaan ei pidä kyseenalaistaa. Maahanmuuttajilla voi olla suomalaisessa koulutuksessa käytettävät opetuskäytännöt ja oppimistehtävät vieraita kuten esseet, raportit ja itsearviointi. Opetuksessa korostuu selkokielisyys, kertaus ja hidas eteneminen. Opiskelijat tulevat erilaisista koulutustaustoista, joka tuo lisää haasteita opettajalle. Joissakin kulttuureissa kysyminen opettajalta opetuksesta, voi merkitä, että arvostelee opettajan taitoa opettamisessa ja tästä syystä ei uskalleta kysyä tunneilla. Webinaarissa Katri ja Eija puhuivat kohtuullisesta kulttuurisensitiivisyydestä.

 

Kiinnostuin tästä termistä ja luin lisää aiheesta. Löysin mielenkiintoisen julkaisun " Opaskirja oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa". Kulttuurisensitiivisyydellä tässä julkaisussa tarkoitetaan mm. sitä, että yksilöt pyrkivät ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja ratkaisemaan yhdessä mahdolliset konfliktitilanteet. Opetustilanteessa vallitsee kuitenkin tietyt pelisäännöt ja suomalaiset arvot, koska tarkoitus on integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään sekä löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Sopeutuminen ja osittainen sulautuminen yhteiskuntaan tulee tapahtua niin, että maahanmuuttaja voi säilyttää oman etnisen taustansa, uskonnon ja kielen. (Paksuniemi ym. 2019.) Webinaarissa heräsi kysymys eri kulttuurien huomioimisesta opetuksessa, esimerkkinä naisten asema. Joissakin kulttuureissa naisen asema on huono ja esimerkiksi naiset eivät saa olla miesten kanssa samassa tilassa. Pitääkö opettajan huomioida tämä opetuksessa. Eija ja Katri kertoivat webinaarissa, että tähän valmentavaan koulutukseen valitut oppilaat ovat käyneet Suomeen kotouttamisen vaiheen, jossa perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Suomalaisessa kulttuurissa naiset ja miehet opiskelevat samassa luokassa, joten sen hyväksyminen on edellytys koulutukseen pääsemiseksi.

Omassa opettajan työssä näen haasteeksi puutteellisen kielitaitoni. Tämän takia minulla on tarkoitus jossakin vaiheessa käydä kielikursseja mm. englannin kielen osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi opettaessani maahanmuuttajataustaisia oppilaita, minun on hyvä myös tutustua selkokieliseen opettamiseen. Hyvä opaskirja tähän on Johanna Kartion julkaisema, "12-askelta selkokielellä opettamiseen". Julkaisussa oli paljon tietoa selkokielisestä opettamisesta, mutta myös hyvin universaalia ajattelua, kuten se, että opettajan tulee luoda sellainen ilmapiiri luokkaan, että opiskelijat eivät pelkää nolatuksi tulemista ja uskaltavat kysyä opettajalta. Selkokielellä opettaminen ei periaatteessa poikkea tavallisesta opettamisesta, sillä opettajan on aina muokattava puhettaan ja opetusmenetelmiään oppilaille sopiviksi. (Kartio 2016.)

Opettajan minun tulee perehtyä myös eri kulttuureissa vallitseviin toimintatapoihin ja käyttäytymismalleihin. Joissakin kulttuureissa voi tietty toimintatapa olla loukkaus ja toisessa taas ei. Nämä ristiriitaisuudet voivat tuoda haasteita opetustyöhön. Esimerkiksi teitittely toisissa kulttuureissa on loukkaus ja toisissa ei, miten toimin opettajana?

Opettajana minun tulee pohtia myös arvioinnin haasteellisuutta eri kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden keskuudessa, esimerkiksi esseiden kirjoittaminen voi olla vierasta ja haastavaa tai ryhmässä työskentely vaikeaa. Minun tulee opettajana antaa opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia opintojakson toteuttamiseen, jossa korostuu yksilön omat vahvuudet. Opettajana minun tulee ottaa vastaan palautetta opetuksesta ja arvioinnista, sekä kehittää omia opettamis- ja arviointimenetelmiä.

Opettajana minun tulee tiedostaa omat arvot ja asenteet ja oman kulttuurin tuomat vaikutukset opettamiseen, jotta voin ymmärtää eri kulttuureja ja maailmankatsomuksia. Keskusteleva, kunnioittava ja avoin ilmapiiri luokassa tuo lisää näkökulmia asioihin sekä oppilaille että minulle opettajana. Eri kulttuureista tulevat opiskelijat ovat mielestäni rikkaus ja avartavat maailmankatsomusta ja tätä minun tulisikin opettajana hyödyntää opetuksessa. Monimuotoinen opetusryhmä lisää suvaitsevaisuutta, poistaa ennakkoluuloja ja auttaa hyväksymään erilaisuutta. Minun täytyy opettajana olla valmis oppimaan koko ajan uutta, tarkastelemaan omia opettamistapoja kriittisesti ja valmis tarvittaessa muuttamaan toimintatapoja.

 

                          

Suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä ei pitäisi tulkita heikkouden merkiksi. Ne ovat merkkejä lujuudesta.

– Dalai Lama

 

LÄHTEET:

Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen webinaari 6.10.2021. Maahanmuuttajakoulutus ja –ohjaustoiminta Oamkissa, Katri Kosonen ja Eija Svanberg.

Kartio J. 2016. 12-askelta selkokielellä opettamiseen. Kansalaisopistojenliiton materiaaleja. https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2016/10/12-askelta-selkokielell%C3%A4-opettamiseen.pdf. [viitattu 7.10.2021]

Kivelä K & Miettinen M. 2014. Monikulttuurinen oppilaitos. Monikultturisuuden kehittäminen ammatillisessa oppilaitoksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun raportteja 26. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70902/JAMKRAPORTTEJA262014_web.pdf?sequence=1. [viitattu 6.10.2021]

Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. 2001. Opetusministeriön työryhmien muistioita 2001:23. Helsinki: Opetusministeriö. https://docplayer.fi/27245085-Korkeakoulutuksen-kansainvalisen-toiminnan-strategia.html [viitattu 6.10.2021]

Metropolia. 2020. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/simhe. [viitattu 6.10.2021]

OAMK. 2021. Kansainväliset opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet. Oulun ammattikorkeakoulu. http://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/kansainvaliset-opiskelu-ja-harjoittelumahdollisuudet [viitattu 6.10.2021]

Paksuniemi M., Körkkö M., Keskitalo P. & Norvapalo K.(toim.). 2019. Opas oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa. Julkaisuja 26/2019 Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2019/12/si-j-26-www.pdf. [viitattu 7.10.2021]

Perustuslaki.1999.17§.  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P17 . [viitattu 7.10.2021]

Saukkonen P. 2016. Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista. Tieto&Trendit. Artikkelit. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/monikulttuurisuuden-tilastointi-kaipaa-uudistamista/#start. [viitattu 6.10.2021]

Taipale K. 2010. Tilkkutäkki ja sulatusuuni. YLE. https://yle.fi/uutiset/3-5537177 [viitattu 6.10.2021]

Virkkula E. 2020. kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen opettajan työssä-kaksi opetusvideota. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 90. Hakupäivä 6.10.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020111290046.