KESTÄVÄ KEHITYS, mitä se merkitsee minulle ihmisenä ja tulevana opettajana

                      

Minä ammatillisena opettajana

Olen tässä miettinyt jo useamman päivän, että millaisena näen itseni opettajana. Työelämässäni olen ohjannut useita opiskelijoita heidän kliinisessä harjoittelussansa, joten näen itseni tällä hetkellä ohjaavana opettajana.

Näissä ohjaus/opetus tilanteissa minä edustan sitä asiantuntijuutta ja kokemusta, ollen kuitenkin tasavertaisessa asemassa oppilaan kanssa, jolla on oikeus ja velvollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan. Usein oppimiskokemus on molemminpuolinen. Pitkän työkokemuksen myötä minulle on tullut paljon sellaista tietoa, mitä ei välttämättä kirjoista voi oppia. Tämä on sitä substanssialan osaamista, minkä näen tärkeäksi opettaessani tulevia suuhygienistejä ammattiin. Syvällinen oman alan osaaminen on vasta yksi osa laaja-alaisesta opettajan perusosaamisesta, muita ovat pedagoginen taitavuus, yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset, arvo-osaaminen, tunne-, vuorovaikutus - ja yhteistyötaidot, yritteliäisyys ja muutososaaminen. (OKM 2016.) Ohjaavaan opetukseen kuuluu vuorovaikutus opettajan, oppilaan ja hänen ympäristönsä välillä. Vastavuoroisuus ja oppimisen tarkoituksellisuus ohjaavat opettajaa. Avoin keskustelu ja opettajan tietoinen pyrkimys luoda opittavalle asialle merkitys, jotta opittu asia saadaan liitettyä oppilaan omaan kokemusmaailmaan. (Vidgrén 2004.) Ammatillisena opettajana ohjaan nuorten ja aikuisten kasvamista alansa ammattilaisiksi. Nyt se matka sinne on alkanut.

   Kestävän kehityksen periaatteet ammatillisessa koulutuksessa

Kun pohdin kestävää kehitystä omassa elämässäni tai työelämässä, esiin nousee muutamia asioita, joita noudatan omassa elämässäni. Uskon siihen, että kaikkien meidän valinnalla on merkitystä kuinka kunnoittamme luontoa ja suojelemme luonnonvaroja maapalolla. Pyrin vähentämään jätteiden määrää ja kierrättämään ne tehokkaasti, minimoin veden kulutuksen konkreettisesti sekä välillisesti, valitsemalla sellaisia tuotteita, joissa on pieni vedenjälki. Käytän julkisia kulkuneuvoja mahdollisuuksien mukaan ja pyöräilen tai kävelen lyhyemmät matkat. Pyrin valitsemaan tuotteita, jotka ovat luonnolle ja vesistölle vähemmän haitallisia. Olen vähentänyt lihansyöntiä ja suosin lähiruokaa. Vältän turhan ostamista, ostan mahdollisimman paljon käytettynä, kierrätän tavaroita. Mietin ostopäätöstä tehdessäni "haluanko" vai "tarvitsenko" tuotteen.

                                                                            Esimerkkejä ympäristömerkeistä.

Kestävää kehitystä ammatillisessa koulutuksessa ohjaa arvot. Lähtökohtana on luonnon ja elämän kunnioittaminen, kulutuksen kohtuullistaminen ja taloudellinen ajattelu. Panostaminen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä oikeudenmukainen toiminta yli sukupolvien sekä kansallisella että globaalilla tasolla. Tärkeää on ymmärtää eri kulttuurien välisiä eroja, edistää suvaitsevaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Tiedostaa ja tunnistaa demokratian pelisäännöt. (Laininen ym. 2006.)

Ekologinen kestävyys tulisi huomioida jo siinä vaiheessa, kun kouluja suunnitellaan ja rakennetaan, Materiaalivalinnat ja rakentamisen tulisi rasittaa mahdollisimman vähän luontoa ja ympäristöä. Rakentamisen elinkaaritarkastelu on tärkeää, koska panostamalla rakennusvaiheessa tiettyihin asioihin, voi investointi kannatta vuosin päästä monikertaisesti. Rakentamisvaiheessa tulisi myös huomioida rakennusten sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Koulun tulisi olla viihtyisä, turvallinen ja terveellinen oppilaille. Koulun tulee olla esteetön ja muuntuva oppilaiden tarpeisiin. Rakentamisen tulisi vahvistaa kulttuuriperintöä, tallaista on esim. nykyaikainen hirsirakentaminen. (Punkki) Opettajana voin suosia ympäristöystävällisiä valintoja ja kierrättelyjä materiaaleja. Voin omalla esimerkilläni kannustaa oppilaita ekologiseen ajatteluun valinnoissaan.

Taloudellinen kestävyys omassa elämässäni näyttäytyy mm. osto valinnoissani. Pyrin ostamaan kestäviä tuotteita ja vältän kertakäyttö tavaroiden hankkimista. Käytän tavaroita niiden elinkaaren loppuun tai kierrätän ne eteenpäin. Kaikkea ei tarvitse itse omistaa, vaan voi vuokrata tai lainata. Huollan ja korjaan tavaroita säännöllisesti, jotta niiden käyttöikä kasvaisi.

Taloudellinen kestävyys oppilaitoksissa näyttäytyy mm. materiaalien ja energian kulutuksen vähentämisenä, tavaroiden kierrättämisellä, kuten oppikirjojen käyttö oppilaalta toiselle. Kalliimpia tavaroita voidaan vuokrata tai lainata toisista oppilaitoksista. Työtilojen ja laitteiden käyttöasetta tehostetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Iltaisin oppilaitoksia voivat käyttää esim. kansalaisopistot. Oppilaitoksissa tulee suosia ympäristömerkittyjä ja reilun kaupan tuotteita ja tunnistaa mainonnan tarkoitusperät ja tarkastella kriittisesti kaupallisia mainoksia. Opettajana autan oppilaita tunnistamaan ulkopuolelta tulevia vaikutteita, jotka pyrkivät vaikuttamaan heidän on omaan elämäntyyliin, kulutustottumuksiin, arvoihin ja asenteisiin. Opettajana autan oppilaita tekemään sellaisia valintoja, jotka ovat sopusoinnussa heidän elämänsä ja kestävän kehityksen kanssa. (Laininen ym. 2006.)

Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä voidaan tarkastella yksilön, yhteisön, sukupolvien, kansallisen ja globaalin ulottuvuuden kautta. Kaiken lähtökohtana on ihmisoikeudet, lainsäädäntö, tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. (Alila ym.2011.) Sosiaaliseen kestävään kehitykseen kuuluu oman ja toisten työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Ennaltaehkäisevä toiminta syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisyssä on tärkeää. Toiminnat työilmapiirin parantamiseksi edistävät opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Arvopohja perustuu yhdenvertaisuudelle, suvaitsevaisuudelle ja kanssa ihmisten arvojen kunnioittamiselle. (Räkköläinen ym.2017.) Avoimuus ja tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat sosiaaliseen kestävyyteen. Oppilaitokset tukevat oppilaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuutta esim. tutortoiminnan ja kummiluokkatoiminnan kautta. Nämä antavat valmiuksia oman elämän hallintaan, vastuunottoon, sekä toimimiseen yhteisössä jäsenenä, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisin asioihin. (Laininen ym. 2006.)

Kulttuurinen kestävyys lähtee oman kulttuuritaustan ja kansallisen perinteen arvostamisesta. Kulttuurisen kestävän kehityksen tarkoituksena on taata kaikkien kulttuurien säilyminen sukupolvilta toisille. Tarkoituksena on myös lisätä tasa-arvoa, monikulttuurisuutta sekä kulttuuristen vähemmistöryhmien huomioimista. Oppilaitosten tehtävänä on tukea oppilaiden oman kulttuuri identiteetin kasvua, joka muokkautuu ja kehittyy koko elämän. Oppilaitosten arjessa kulttuurinen kestävyys näkyy kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaalimisena, monikulttuurisuuden ja kulttuurivähemmistöjen huomioimisena. (Laininen ym. 2006, Räkköläinen ym.2017.)

Työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen vastuu on työnantajalla ja työntekijöillä. Muita työhyvinvointiin vaikuttavia toimijoita voivat olla työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet ja työterveyshuolto. Työhyvinvointi muodostuu mielekkäästä työstä, terveydestä, turvallisesta työympäristöstä ja hyvinvoinnista. Hyvällä johtamisella ja työyhteisön ilmapiirillä sekä ammattitaitoisella henkilökunnalla on työhyvinvointia lisäävä vaikutus. Työhyvinvoinnilla vaikutetaan työssä jaksamiseen, työhön sitoutumiseen, työn tuottavuuteen ja sairaslomien vähenemiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.) Opettajien työhyvinvointi heijastuu oppilaisiin ja koulussa viihtyvyyteen. Opettajan työpanoksen ja vastuullisuuden tulee olla kohtuullista ja heillä tulee olla mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan. (Onnismaa 2010.)

Työhyvinvointia heikentää fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kuormitus. Henkinen hyvinvointi työpaikalla näkyy hyvänä ja turvallisena ilmapiirinä sekä työyhteisön toimivuutena. Työ sopivan haastavaa ja mielekästä, työntekijä saa arvostusta ja sosiaalista tukea työyhteisössä. (TTK 2015.) Fyysistä kuormittavuutta lisää huonot työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö. Kun kuormitus on sopivaa, sillä voi olla terveyttä ja toimintakykyä tukeva ja kehittävä vaikutus, mutta liiallinen fyysinen kuormitus voi lisätä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. (Työsuojelu.) Esimiehen ja työyhteisön sosiaalinen tuki suojaa haitalliselta kuormitukselta. Muutospaineet ja työn intensiivisyys vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Töiden oikealainen suunnittelu ja mitoitus ja työhön perehdyttäminen lisää sosiaalista hyvinvointia työpaikoilla. (Moilanen 2020.)

Opettajana joutuu toimimaan jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Oppilaat vaihtuvat, opintosuunnitelmat muuttuvat, opetusmetodit vaihtuvat ja kehittyvät. Opettajan pitää pysyä ajassa mukana, kehittää itseään ja opetustaitoja ja tämä tuo haasteita työelämään ja työhyvinvointiin. Tässä on suuri rooli työnantajalla, kuinka se tukee opettajaa muutoksissa ja antaa resursseja opettamiseen.

LÄHTEET:

Alilaa., Gröhn K., Keso I. & Volk R. 2011. Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:1. untitled (valtioneuvosto.fi) [viitattu 8.6.2021]

Laininen E., Manninen L. & Tenhunen R. 2006. Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa. OKKa-säätiö. Microsoft Word - kestava_kehitys_2.doc (koulujaymparisto.fi)[viitattu 8.6.2021]

Moilanen S. 2020. Parempi työ. Tavoite: Psykososiaalinen kuormitus hallintaan. Työturvallisuuskeskus. Psykososiaalinen kuormitus hallintaan – välineitä arkeen (tyokaari.fi) [viitattu 8.6.2021]

Onnismaa J. 2010.  Opettajien työhyvinvointi –katsaus opettajien työhyvinvointi tutkimuksiin 2004-2009. Raportit ja selvitykset 2010 : 1. Opetushallitus: verkkojulkaisu (PDF) Opettajien työhyvinvointi. Opetushallitus. (researchgate.net) [viitattu 8.6.2021]

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 34. Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia (minedu.fi) [viitattu 6.6.2021]

Punkki J. Ei päiväystä. Rakentamisen ekologisuus. Rakentamisen ekologisuus (rakennustieto.fi) [viitattu 8.6.2021]

Räkköläinen M., Metsämuuronen J., Holopainen J. & Hievanen R. 2017. Kestävän kehityksen osaaminen, opetus ja koulutuksen järjestäjän toiminta ammatillisissa perustutkinnoissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 12:2017. *KARVI_1217.pdf [viitattu 8.6.2021]

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Työhyvinvointi.Työhyvinvointi - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) [viitattu 8.6.2021]

TTK. 2015. Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta. Työturvallisuuskeskus TTK metallialan työalatoimikunta Teksti: Leena Mattila, Minna Pääkkönen. Tyon_henkisten_kuormitustekijoiden_hallinta.pdf (ttk.fi) [viitattu 8.6.2021]

Työsuojelu.fi. Ei päiväystä. Fyysinen kuormitus. Fyysinen kuormitus - Työsuojelu (tyosuojelu.fi) [viitattu 8.6.2021]

Vidgrén H. 2004. Erityisopettaja oppimistaitojen opettajana. Laadullinen tapaustutkimus ohjaavasta opetustyylistä. Erityispedagogiikan laitos. Jyväskylän yliopisto. Microsoft Word - SISÄLLYS 12.5.04b.doc (jyu.fi) [viitattu 6.6.2021]