Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma oppilaitoksissa

Laki velvoittaa oppilaitoksia tekemään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, johon myös henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuus tulee mahdollistaa (Rusanen, Halonen 2021). Opetushallituksen tasa-arvosuunnitelmien seurannan 2019 tulokset osoittivat eroja oppilaitosten toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun käytännöissä. Osassa oppilaitoksia suunnitelmat toimivat kehittämisen välineenä, toisissa tasa-arvo ongelmiin puuttumisena ja joissakin tasa-arvon aktiivisena edistämisenä. Tasa-arvolaki edellyttää kuitenkin tasa-arvon aktiivista edistämistä, ei vain ongelmiin puuttumista. (Mikkola 2020.)

Tasa-arvolain mukaan suunnitelman tulisi sisältää selvityksen oppilaitoksen tasa-arvo tilanteesta, millaisia kehittämiskohteita on ja mitä ongelmia esiintyy. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tullaan tekemään ja millä aikataululla ja kenen vastuulla asiat ovat. Selvityksessä tulisi arvioida myös aikaisempien edistämis toimenpiteiden toteutuminen. (Mikkola 2020.) Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan valintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin, oppimissuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistamiseen (Tasa-arvolaki 5a§3)

Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 2015, samaan aikaan tasa-arvo lain muutosten kanssa. Lakiin tuli säännös, jossa oppilaitoksia velvoitetaan tekemään suunnitelmia yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja edistämiseksi. (Mikkola 2020.) Laki kieltää syrjimästä ketään ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuen (Yhdenvertaisuuslaki 8§).

Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa kehitettiin työpajamalli, jossa sidosryhmien osallisuutta tuetaan ottamalla huomioon heidän näkemyksensä tasa-arvon- ja yhdenvertaisuuden toteutumisen ja edistymisen tilasta. Työpajojen tarkoituksena on saada ajankohtaista tietoa, joka mahdollistaa, innostaa ja tekee suunnitelmien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työn näkyväksi. Työpajamallin avulla saatiin ajankohtaista ja monipuolista tietoa opiskelijoilta, opetus henkilökunnalta ja muulta henkilöstöltä. Tiedon avulla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö saadaan näkyväksi ja mahdollistetaan sen kehittyminen. Tärkeää on, että pajoissa nousseita asioita käsitellään ja viedään eteenpäin, osallistujien yksityisyyttä kunnioittaen. (Rusanen, Halonen 2021.) 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kouluja laatimaan suunnitelmat oppilaiden suojelemiseksi kiusaamiselta, väkivallalta tai häirinnältä. Turvallisen ja tasa-arvoisen toimintaympäristön ja-kulttuurin saavuttamiseksi on tärkeää puuttua pintaa syvempiin alueisiin, koska häirinnällä on yksilöön kohdistuvan häirinnän lisäksi laajemmat vaikutukset kouluyhteisöön. Keskeistä on häirinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen ja toimintakulttuurin muuttaminen tasa-arvoisiin käytäntöihin. (Mikkola 2020.) Nämä lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotka vaikuttavat positiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin, opiskeluun, itsensä kehittämiseen, oppimiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin (Rusanen, Halonen 2021).

Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun osallistuvassa työpaja mallissa on tärkeää, että opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät ovat alusta asti aktiivisesti mukana, tuoden ilmi omia näkökulmia, kokemuksia ja kehittämisideoita. Työpaja mallissa selvitetään mitä hyviä käytänteitä oppilaitoksessa jo on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja mitä haasteita ja epäkohtia. Miten erilaiset ihmisryhmät on otettu huomioon opetuksessa ja opetusmateriaaleissa ja näkyvätkö he ulkoisessa viestinnässä, esimerkiksi liikunta- ja aistivammaiset. Huomioiko oppilaitos henkilökunnan ja opiskelijoiden monimuotoisuuden ja onko kaikilla samat mahdollisuudet oppia ja viihtyä oppilaitoksessa sekä luoda yhteyksiä ja uraa opintojen aikana. Kohdellaanko ja kohdataanko ihmisiä eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, ihonvärin, kansallisuuden kielen,vammaisuuden jne. perusteella. Onko tilanteita, jossa henkilö joutuu piilottelemaan tai peittämään ominaisuuksiaan tai mielipiteitään pelätessään joutuvansa epämukavan huomion kohteeksi. Esiintyykö kiusaamista, syrjintää tai häirintää ja käytetäänkö epäkunnioittavaa kieltä tai ilmaisua eri ihmisryhmistä. (Rusanen, Halonen 2021.) 

Opettajana minun tulee puuttua häirintään ja epätasa-arvoiseen käytökseen. Häirintä voi ilmetä puheessa, viestinnässä (esim. sähköposti), ilmeissä, eleissä tai toiminnassa. Häirintää voi esiintyä esimerkiksi sukupuoleen liittyen, henkilöön kohdistuva puhe tai toiminta voi olla sukupuolta väheksyvä, nöyryyttävä tai halventava. (Rusanen, Halonen 2021.) Elämme kaikki elämäämme oman oman kokemusmaailman kautta ja muodostamme mielipiteitä asioista, joihin vaikuttaa ennakkoluulomme ja käsityksemme vallitsevasta asiasta. Opettajalla on velvollisuudet, mutta myös yksilön oikeudet. Kuitenkin opettajana minulla on viran puolesta velvollisuus opettaa asioita, vaikka ne sotisivat omaa maailmankatsomusta vastaan. Minun tulee osata toimia opettajana niin, että huomioin omia mielipiteitä esittäessäni, että ne eivät koskaan saa loukata ketään tai asettaa muita huonoon valoon. 

Käsitykset fyysisen vuorovaikutuksen rajoista ja muodoista vaihtelee eri kulttuureissa ja yksilökohtaisesti. Fyysinen läheisyys voi merkitä välittämistä ja huolehtimista sekä lisätä turvallisuuden tunnetta. Joissakin oppiaineissa fyysinen kosketus on sallittua eikä sitä seksualisoida. (Granskog yms. 2018.) Minä olen elänyt sellaisessa kulttuurissa, jossa esimerkiksi olkapäälle taputtaminen on sallittua ja osoittaa välittämistä tai myötäelämistä. Kuitenkin opettajana minun tulee olla hyvin varovainen ja hyvin selvillä voinko taputtaa opiskelijaa olkapäälle, toiset kokevat sen hyväksyttävänä ja toiset epämieluisana. 

Seksuaalinen häirintä on toimintaa, jossa loukataan toisen koskemattomuutta. Tämä ei toivottu käytös voi ilmetä puheissa, ilmeissa, eleissä, fyysisenä kosketteluna, ehdotuksina ja pahimmillaan seksuaalisena väkivaltana. (Honkala yms. 2019.) Opettaja minun tulee osaltani turvata sellainen opiskeluympäristö, jossa kenenkään opiskelijan ei tarvitse joutua kokemaan seksuaalista häirintää. Heti opiskelun alussa pitää sopia pelisäännöt ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, jos seksuaalista häirintää esiintyy. Opettajana minun velvollisuus on kertoa, miten toimia jos kokee seksuaalista häirintää ja kenen puoleen voi kääntyä. Oppilaiden kanssa yhdessä voidaan miettiä miten seksuaalista häirintää voi ennaltaehkäistä ja poistaa. Avoin keskusteleva ilmapiiri auttaa opiskelijoita luottamaan ja kertomaan kokemuksistaan.

LÄHTEET:

Granskog P., Haanpää S., Järvinen J., Lahtinen M., Laitinen K. & Turunen-Zwinger S. 2018. Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2018:4a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/190023_opas_seksuaalisen_hairinnan_ennaltaehkaisemiseksi_ja_siihen_puuttumiseksi_ko.pdf  [viitattu 5.9.2021] 

Honkala S., Lempinen M., Nousiainen K., Onwen-Huma H., Salo A. & Vacker R. 2019. Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/mukana_tasa-arvo_ja_yhdenvertaisuustyo_toisella_asteella.pdf [viitattu 5.9.2021]

Mikkola A. 2020. Tasa-arvosuunnitelmien seuranta 2019. Perusopetuksen oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2020:23. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tasa_arvosuunnitelmien_seuranta_2019.pdf [viitattu 5.9.2021]

Rusanen T. & Halonen L. 2021. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien kehittäminen edellyttää opiskelijoiden aktiivista osallisuutta ja kokonaisvaltaista tilannekartoitusta.  ePOOKI 3/2021. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut issn 1798-2022. Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. http://www.oamk.fi/epooki/2021/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelmien-kehittaminen/ [viitattu 5.9.2021]

Tasa-arvolaki. 1987. 5 a § 3. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa. 5a§(30.12.2014/1329) https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609#P5a [viitattu 5.9.2021]

Yhdenvertaisuuslaki. 2015. 8§. Syrjinnän ja vastatoimien kiellot. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325#Pidp446776448 [viitattu 5.9.2021]