Ammatillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristö
Suomessa koulutus on korkeatasoista ja alkaa jo päiväkodissa, vapaaehtoisella varhaiskasvatuksella. Koulutusjärjestelmään kuuluvat varhaiskasvatuksen lisäksi, esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja korkeakoulutus. Aikuisille suunnatussa aikuiskoulutuksessa on mahdollisuus opiskella perusopetuksesta korkeakoulutukseen. (infoFinland 2021.) Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tutkimus ja siihen perustuva opetus painottuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluopetus on käytännönläheisempää ja vastaa enemmän työelämän tarpeisiin. Yliopistoissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja sekä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. (OKM 2020.)
Ammattikorkeakoululaki uudistuksen 2013-2014 yhtenä tavoitteena oli tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä ja vastuullisia kouluttajia, kansainvälisesti arvostettuja, jotka ovat mukana alueellisen kilpailukyvyn rakentajina, työelämän uudistajina ja innovaatioiden kehittäjinä. 2018 tehdyn ammattikorkeakoulu-uudistuksen arvioinnin mukaan uudistus paransi ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja suunnata toimintaansa alueellisten tarpeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen siirtyminen osakeyhtiömuotoon on lisännyt vastuuta omasta taloudesta ja strategiasta. Ammattikorkeakoulujen autonomisuus on lisääntynyt suhteessa kuntiin, vaikkakin edelleen osassa ammattikorkeakouluja kuntien omistajaohjaus vaikuttaa voimakkaasti autonomiaan. Tehokkuus ja joustavuus on lisääntynyt päätöksentekoprosessissa ja toimintakulttuuri on muuttunut tulostietoisemmaksi. Henkilöstö on suhtautunut kriittisemmin uudistuksiin ja he kokevat työhyvinvoinnin heikentyneen uudistuksen myötä. (STM 2019.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii Suomessa 24 ammattikorkeakoulua, joista OAMK on yksi. OAMK on vetovoimainen ja arvostettu ammattikorkeakoulu, jossa opiskelee noin 9000 opiskelijaa ja työskentelee 460 työntekijää. Koulutusta järjestetään 6 koulutusalalla ja vuosittain sieltä valmistuu lähes 1500 ammattilaista. Oulun ammattikorkeakouluun keväällä 2021 haki 10 556 hakijaa, joista 4 850 oli merkinnyt OAMK:n ensisijaiseksi hakutoiveekseen. OAMK:lla aloituspaikkoja oli 1 713, eli jokaista aloituspaikkaa haki keskimäärin yli kuusi hakijaa. Suosituin ala oli edelleen sosiaali- ja terveysala. Oamkin toimipisteet sijaitsevat Oulussa ja Oulaisissa, lisäksi projektiluonteista toimintaa on useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa. 80% Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneista jää Pohjois-Pohjanmaalle töihin. Oamk on profiloitunut monialaisesti, hyödyntäen alueen vahvaa tieto- ja viestintäteknologiaa sekä toimii innovaatiotoiminnan aktiivisena kehittäjänä sekä Pohjois-Suomen ammatillisten opettajien kouluttajana. Oamk toteuttaa ja kehittää alueellansa kansainvälisesti korkeatasoista innovaatiotoimintaa, jonka painotusalueet ovat tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi sekä energia, luonnonvarat ja ympäristö. Tavoitteena luoda uusia terveyden edistämisen toimintamalleja ja palveluja sekä vahvistaa alueen osaamista ja valmiuksia asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. (OAMK 2014-2020)
Olen ammatiltani suuhygienisti, joten tarkastelen sen alan koulutuksen oppimisympäristöä, koulutusta ja sen tarjontaa ja vetovoimaisuutta. Kevään 2021 yhteishaussa OAMK:lla aloituspaikkoja suuhygienistin koulutukseen oli 20, joista 16 oli varattu ensi kertaa koulutukseen hakijalle. Koulutus kestää 3,5 vuotta ja on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Hakijoita 2021 yhteishaussa Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienisti linjalle oli 378, joista ensisijaisena 84 hakijaa. Suuhygienistiksi voi lisäksi opiskella myös Kuopiossa, Turussa ja Helsingissä. Työllisyystilanne suuhygienisteillä tällä hetkellä on hyvä. STM 2013 julkaisun mukaan suuhygienistejä työskenteli yksityisellä sektorilla 732 ja julkisella sektorilla 1007. Avoimia suuhygienistin työpaikkoja 15.11.2021 oli noin 70 ympäri Suomea (TE-palvelut 2021).
Suuhygienisti on suun terveydenhuollon ammattilainen, joka voi työskennellä terveyskeskuksessa, yksityisellä hammaslääkäriasemalla, sairaalassa, oppilaitoksissa sekä alan yrityksissä myynti- ja markkinointitehtävissä. Hänellä on myös mahdollisuus toimia yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Suuhygienisti toimii lähinnä itsenäisesti ja toteuttaa suun terveydenhoitotyötä hammaslääkärin laatiman hoitosuunnitelman mukaan. Suuhygienisti toimii moniammatillisessa ryhmässä suun terveydenhoitotyön asiantuntijana. Suuhygienistin tehtäväkenttä on laaja, hänen vastuullaan on suun terveystarkastukset ja hammas- ja suusairauksien ehkäisy. Hän hoitaa kiinnityskudossairauksia, ottaa röntgenkuvia hampaista, hallitsee oikomishoidon toimenpiteet, osaa toimia suun terveydenhoidon ensiaputilanteissa ja hallitsee lääkehoidon periaatteet. Hän saa valmiudet toimia lähiesimiestehtävissä sekä oman alan tutkimus- ja kehittämistyössä. (OAMK 2021) Suuhygienisti toimii moniammatillisessa toimintaympäristössä ja verkostoituu hammaslääkäreiden, hammashoitajien, hammasteknikoiden ja muun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Ammattikorkeakoulun verkostoituminen on tärkeää ja ajankohtaista. Ammattikorkeakoululaki määrää toimimaan yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän kanssa sekä edistämään tutkimus- ja kehitystyötä ja yhteistoimintaa. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003.) Verkostoitumista esiintyy henkilökohtaisella tasolla sekä muodollisella organisaatio tasolla. Muodolliset verkostot on rakennettuja ja niiden toimintaa ohjaa tavoitteet ja resurssit ja usein toimintaa tulee myös raportoida ja arvioida. Henkilökohtaisia verkostoja ovat ammatilliset- ja asiatuntijaverkostot. Henkilökohtaisissa verkostoissa korostuu molemminpuolinen luottamus ja vuorovaikutus sekä toisen vilpitön auttaminen. Joskus kuulee verkostoitumisesta negatiivisia kannanottoja, usein uutisoidaan "hyväveli" verkostosta, jossa toiminnan katsotaan olevan korruptoitunutta ja jossa vaikutusvaltaa käytetään väärin. (Wenström 2018.)
Tiivis yhteistyö alueen toimijoiden ja muiden oppilaitosten kanssa auttaa opettajia ja opiskelijoita verkostoitumaan. Verkostoitumisen taito korostuu työelämään siirryttäessä, joten jo opiskelun aikana tätä taitoa on syytä opetella. Kansainvälistyminen tuo lisä merkityksen verkostoitumisen tärkeyteen. Verkostoitumisen avulla jaetaan osaamista ja hyödynnetään yhteisiä resursseja. Opiskelijan verkostoituminen lähtee yhteistyöstä toisten opiskelijoiden ja opettajien ja muun oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Opiskelijan verkostot voivat olla monialaisia ja siihen voi kuulua kouluterveydenhuolto, psykologi, opinto-ohjaaja ja kuraattori. Opettajalla on hyvä luoda verkostoja oman alan toimijoihin ja palvelun tuottajiin. Verkostot auttavat opettajan työtä sekä helpottavat jaksamista, kun jakaa vastuuta muiden kanssa. Opettajan tiivis yhteistyö työelämän kanssa pitää opettajan mukana työelämän uudistuksissa ja kehityksessä sekä vahvistaa omaa osaamista. Opettajan hyvät verkostot työelämään hyödyttävät myös opiskelijoita heidän harjoitteluissaan ja työelämään siirtymisessä. Ulkoisia verkostoja ovat mm. kansalliset ja kansainväliset korkeakoulut, TE-keskukset, kunnat ja kuntayhtymät, julkisella, yksityisellä, kolmannella sektorilla toimivat yritykset. (Wenström 2018.)
Itse nyt opiskelijana ja tulevana opettajana mietin omia verkostoja, mitä ne ovat ja miten näyttäytyy. Tietysti pitkä työhistoria on tuonut verkostoja moneen suuntaan. On entisiä työpaikkoja, joiden kanssa edelleen pidän yhteyttä ja vaihdamme kuulumisia. Useasta entisestä työpaikasta on oltu yhteydessä ja pyydetty konsultaatioapua tai apua työvoiman löytämiseen. Olen mukana ammattijärjestössä ja seuraan heidän toimintaansa aktiivisesti, sieltä saan uusinta tietoa oman koulutusalan muutoksista ja kehityksestä. Olen mukana Oulun yliopiston alumniyhteisössä, joka järjestää erilaisia seminaareja, konferensseja, luentosarjoja, väitöstilaisuuksia sekä muita avoimia tilaisuuksia jäsenilleen. Tämä on hyvä väylä saada tietoa uusimmista tutkimuksista ja tapahtumista ja pitää yhteyttä muihin entisiin opiskelijoihin ja opettajiin. Ammatillisesti olen yhteydessä useampiin suun terveydenhuollon kollegoihin, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia ja rekrytoidaan työvoimaa ja vaihdetaan asiatuntemusta. Lisäksi toimin vapaaehtoistyössä kolmannen sektorin järjestämässä ystävätoiminnassa. Tätä kautta olen saanut kosketusta monialaisempaa asiantuntijuuteen sekä uusia näkökulmia työhöni ja elämään yleensä. Nyt opiskelijana olen verkostoitunut muiden oppilaiden ja opettajien kanssa. Verkostot toimivat oppimisympäristöinä sekä tiedonhankinta paikkoina ja auttavat suunnittelemaan jatko-opintoja tai siirtymistä työelämään. Sen olen huomannut, että verkostoituminen tapahtuu nykyisin paljolti sosiaalisessa mediassa. Nettikeskusteluista ja blogikirjoitusten takaa löytyy oman alan ihmisiä ja samoin ajattelevia. Tulevana opettajana haluaisin säilyttää kaikki jo olevat verkostot ja toivottavasti saan paljon uusia ja toivon, että kosketus ammatilliseen työelämään säilyy lähellä. Verkostojen muodostaminen kolmannen sektorin ja eri järjestöjen kanssa on erityisen tärkeää, koska tätä kautta voin ohjata opiskelijoita heitä kiinnostaviin projekteihin ja opinnäytetyön aiheisiin.
LÄHTEET:
Ammattikorkeakoululaki. 351/2003. Annettu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2003. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030351. [viitattu 16.11.2021]
infoFinland. 2021. Suomalainen koulutusjärjestelmä. https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/koulutus/suomalainen-koulutusjarjestelma. [viitattu 16.11.2021]
OAMK. 2014-2020. Osaamisella hyvinvointiin. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2014–2020. OAMK, parasta ammattikorkeakouluosaamista pohjoisen hyväksi. oamk_strategia_2020kuvituksella.pdf. [viitattu 15.11.2021]
OAMK. 2017. Aluevastuuraportti 2017. http://www.oamk.fi/aluevastuuraportti/2017/. [viitattu 16.11.2021]
OAMK. 2021. Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=sth2021sp&lk=s2021&alasivu=kuvaus. [viitattu 11.11.2021]
OKM. 2020. Suomen koulutusjärjestelmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/koulutusjarjestelma#koulutusjarjestelma. [viitattu 16.11.2021]
STM. 2013. Suun terveyttä koko väestölle 2013. Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän kehittämisehdotuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:39. PDF-dokumentti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74470/RAP_2013_39_SUTE_verkkoversio%20271113.pdf. [viitattu 15.11.2021]
STM. 2019. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION TIEKARTTA. Sosiaali- ja terveysministeriön raportti. https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. [viitattu 11.11.2021]
TE-palvelut. 2021. Avoimet työpaikat. https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. [viitattu 15.11.2021]
Wenström S. 2018. Verkostot ammatillisen koulutuksen opettajan työssä. Linkedin. https://www.linkedin.com/pulse/verkostot-ammatillisen-koulutuksen-opettajan-ty%C3%B6ss%C3%A4-sanna-wenstr%C3%B6m. [viitattu 16.11.2021]
Kommentit
Lähetä kommentti