Turvallinen oppimisympäristö

Suomen oppilaitoksia pidetään turvallisina, kuitenkin tutkimusten mukaan joka neljännessä koulussa ilmenee vaaratekijöitä fyysisessä ympäristössä ja oppilaitosten rakenteellisessa turvallisuudessa on puutteita. (Teperi ym. 2018.) Turvallisuus voi olla objektiivista eli ulkoista, konkreettisesti mitattavissa olevaa turvallisuutta tai subjektiivista eli sisäistä, henkilökohtaista, ei konkreettisesti mitattavissa olevaa turvallisuuden tunnetta. Näiden kahden suhde voi olla hyvin monimutkainen, esimerkiksi, ihminen voi kokea olonsa hyvin turvattomaksi turvallisessa ympäristössä ja toisin päin. Kaikilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. (Sisäministeriö 2014.)  

Turvallisuus kuuluu oppilaitoksen ydinasioihin, joita useat lait määrittelevät, kuten perusopetuslain 7§(1267/2013), laki ammatillisesta koulutuksesta 78§ (531/2017, 714/2018) sekä työturvallisuuslain säännökset. Oppilaitoksen velvollisuus on järjestää kaikille osallisille turvallinen oppimisympäristö ja huolehtia siitä, että kaikilla organisaation tasoilla ymmärretään turvallisuuteen liittyvät lait ja velvoitteet.  Oppilaitoksen turvallisuudessa on tärkeää, että kaikki sen jäsenet yhdessä vaikuttavat turvallisen oppimiskulttuurin rakentumiseen. Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu osana opetustyötä. Opettajan tulee noudattaa opetuksessaan työnantajan laatimia turvallisuus ohjeita ja määräyksiä. Hän on velvollinen ilmoittamaan vaaratilanteista ja ryhtyä toimimaan aktiivisesti vaaratilanteen poistamiseksi tai ehkäisemiseksi.(Rikander 2020.)  Turvallisuuskulttuuri näyttäytyy oppilaitoksessa yksilön arvoina, asenteina ja rooleina ja organisaatiotasolla näiden lisäksi vuorovaikutuksena ja erilaisina pedagogisina toimintamalleina (Teperi ym. 2018) .

                                               

Fyysiseksi oppimisympäristöksi katsotaan rakennukset ja niiden pihat ja lähiympäristö, opetustilat ja opetusmateriaalit. Hyvin toimiva fyysinen oppimisympäristö edistää oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta. Fyysistä turvallisuutta lisää ergonomiset työskentelytilat, riittävä ja oikeanlainen valaistus, akustiikka, lämpö, esteettömyys, oikeanlaiset materiaalit sekä turvallisuusopasteiden oikeaoppinen sijoittaminen. Hyvillä fyysisillä ratkaisuilla voidaan ennaltaehkäistä tapaturmia. (Kilpelä 2019.)

Oppilaitoksilta löytyy erilaisia turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja ja ohjeita, jotka täytyy huomioida opetusta ja ohjausta suunniteltaessa. Opetustilanteissa tulee huomioida erilaiset vaaratilanteet ja niihin täytyy osata reagoida. Oppilaitoksilla tulee olla pelastussuunnitelman, jonka tekeminen perustuu pelastuslakiin. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä miten vaarat ja riskit tunnistetaan ja ennaltaehkäistään, miten tilojen turvallinen käyttäminen on huomioitu, miten ohjeistetaan tilojen käyttäjiä niin, että vaaratilanteita ei syntyisi ja onnettomuuden sattuessa, ohjeistus siitä miten toimitaan. Pelastussuunnitelma ei ole vain asiakirja, vaan sen tulee olla nopeasti saatavilla ja visuaalisesti helposti luettavissa. Pelastussuunnitelma tehdään yhteistyössä pelastustoimen kanssa ja uhka- ja vaaratilanteiden suunnitelma yhteistyössä poliisin kanssa. Suunnitelman sisältöä kerrataan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Erilaiset pelastus- ja poistumisharjoitukset sekä turvakävelyt on hyvä tehdä säännöllisesti, koska näin toimintakykyä parhaiten kehitetään. Oppilaitoksen kaikille henkilöryhmille on laadittu omat toimintaohjeet vaara- ja uhkatilanteisiin. Ensiaputaito ovat kansalaisvelvollisuus, joka kuuluu osana arkipäivän turvallisuutta. (Opetushallitus 2021.) Oulun ammattikorkeakoulussa jokainen perehtyy turvallisuuskansioon ja tekee turvallisuuskartoituksen, missä jokainen miettii eri riskejä ja vaaroja ja miten niihin varautuu.

Uhka- ja vaaratilanteissa itse toimisin mm. näin:

Tulipalon sattuessa toimin turvallisuussuunnitelman mukaisesti ja tiedän poistumistiet ja kokoontumispaikan. Pysyn rauhallisena ja ohjaan oppilaat turvallisesti pois palavasta rakennuksesta. Tiedän missä sijaitsee alkusammutusvälineet ja osaan tarvittaessa käyttää niitä. Soitan 112 ja voin tarvittaessa lähettää opettajan tietokoneelta AVAC-hälytysviestin. 

Sairauskohtauksessa anna tarvittavan ensiavun, soitan tai pyydän jotakin soittamaan 112, tiedän missä sijaitsee defibrillaattori. Huolehdin, että joku on ohjeistamassa ensiapu-henkilökuntaa oikeaan paikkaan. Huolehdin, että ensiaputaidot ovat ajan tasalla. 

Kiusaaminen tai syrjintätapauksissa puutun pienimpiinkin epäkohtiin. Kuuntelen ja pyrin ymmärtämään mitä on tapahtunut. Pyrin ennaltaehkäisemään syrjintää ja kiusaamista kertomalla avoimesti asiasta ja pyrin pitämään luokassa sellaisen ilmapiirin, että kaikki uskaltaa kertoa epäkohdista. 

Osa opetusvälineistä voi olla väärin käytettynä ja säilytettynä vaarallisia. Tutustun itse hyvin laitteisiin, aineisiin ja välineisiin ja opastan opiskelijoita oikeasta käytöstä. Aineiden ja laitteiden käyttöturvallisuustiedotteet pitää olla helposti saatavilla ja tieto niiden sijainnista kaikilla.

Tietoturva ja tietosuoja asioissa pitää olla tarkkana, koska käsittelemme opettajana arkaluontoisiakin asioita. Täytyy huolehtia, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Huolehdin, että salasanat ovat riittävän pitkiä ja monimutkaisia. Välttelen menemästä oudoille sivuille tietokoneella, käytän vahvaa tunnistautumista, teen varmuuskopiot jos se on tarpeen, ilmoitan heti, jos huomaan haittatekijöitä tietosuojassa.

Tässä vielä tärkeitä linkkejä:

Pelastuslaki 29.4.2011/379

Pelastussuunnitelma, OAMK, Linnanmaa

Turvallisuuskartoitus ja suunnitelma Oulun ammattikorkeakoulussa.

Kaikilla on oikeus oppia ja opettaa ja opiskella psyykkisesti turvallisessa ympäristössä. Laki velvoittaa oppilaitoksia tekemään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joiden mukaan tulee turvata kaikille opiskelijoille yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintää. Psyykkinen turvallisuus on vahvasti sidoksissa oppilaitoksen toimintakulttuuriin, miten turvallisuuteen suhtaudutaan ja miten reagoidaan erilaisiin häiriö ja kiusaamistilanteisiin. Psyykkisesti turvallisessa ympäristössä häiriötekijöistä uskalletaan kertoa ja on luottamus siihen, että apua saa. Oppimisympäristö mikä kannustaa ja herättää luottamusta on tärkeä psyykkisen turvallisuuden tunteen muodostumiselle. Vuorovaikutustilanteissa jokainen saa olla oma itsensä, arvokas ja ainutlaatuinen. Psyykkinen turvallisuus tuo motivaatiota opiskeluun, lisää iloa ja työrauhaa luokkaan. Psyykkisesti turvallisessa ympäristössä uskalletaan olla erilaisia omia persoonia ja tuoda esille omia mielipiteitä. (Rikander 2020.) Psyykkiseen eli henkiseen väkivaltaan opettaja tulee puuttua heti. Henkistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi uhkailu, pelottelu, haukkuminen, nöyryyttäminen, halveksunta tai eristäminen. Tulee huomioida, että myös opettaja voi joutua henkisen väkivallan kohteeksi. Henkisen väkivallan tunnuspiirteitä on tarkoituksenmukaisuus, toistuvuus ja pitkäkestoisuus. Henkisen väkivallan tunnistaminen voi olla hankalaa uhrille itselle ja ympäristölle. Henkisellä väkivallalla voi olla kauaskantoiset seuraukset, se voi aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja mielenterveysongelmia. (Honkoliini & Nuppola 2021.) 

Sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluu osallisuus, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Sosiaalinen turvallisuus on vuorovaikutuksessa fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kanssa. Meillä kaikilla on tarve kuulua ryhmään tai yhteisöön aktiivisena jäsenenä. Yhteisön ilmapiiri on toisia tukeva ja erilaisuuden hyväksyvä. (Opetushallitus 2021.) Sosiaalista turvallisuutta heikentää kilpa-astelma ja sosiaaliset konfliktit. Sosiaaliset konfliktit ovat hyvin tavallisia ihmisen elämässä. Sosiaalisella konfliktilla tarkoitetaan sitä, että kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostakin, eivätkä pääse yhteisymmärrykseen. Konfliktin osapuolten välillä on vastakkainasettelu ja he kykenevät vaikuttamaan toisiinsa. Osapuolten välillä on vuorovaikutusta ja heidän subjektiivinen havaintonsa tilanteesta tai asiasta on eriävä. Koulussa konfliktit syntyvät opettajan ja oppilaiden välille tai useamman oppilaan välille. Sosiaalisiin rooleihin liittyy usein ihmisen itsensä ja muiden asettamat odotukset. Sosiaalinen rooli määräytyy aseman ja odotusten mukaan. Roolit voi olla annettuja (ikä, äiti), hankittuja (opettaja), tai tilapäisiä (potilas, asiakas, vieras). Tarvitseeko konflikteja yrittää välttää? Konfliktilla voi olla kehityksellinen tehtävä, ongelmanratkaisukykyä kehittävä vaikutus, sekä ristiriitojen selvittely harjoittaa vuorovaikutustaitoja. (Oiva 2018.)

Pedagogisen turvallisuuden yksi keskeisimmistä tekijöistä on oppijan ja opettajan työrauha. Pedagogista turvallisuuden tunnetta lisää opettajan antamat selkeät ohjeet ja opetus sekä se, että annettujen tehtävien vaativuus on kohdallaan ja annettavat palautteet ovat rakentavia ja kannustavia. Jos opiskelijat kokevat, että opettajaa tai ohjaajaa on helppo ja turvallinen lähestyä, se lisää turvallisuuden tunnetta. Jatkuvat muutokset opetuksessa, opetussuunnitelmassa ja kiire voivat vaarantaa pedagogista turvallisuuden tunnetta. Lisäksi jatkuva kilpailu ja menestymisen pakko opinnoissa vaarantaa turvallisuuden tunnetta. Myös vaatimusten kasvu ja muutokset, resurssipula ja työsuhteiden epävarmuus opettajan työssä vaarantavat pedagogista turvallisuutta. Olisi tärkeää, että kaikki oppilaitoksessa osallistuisivat turvallisuuden kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn ja ymmärtäisivät oman tärkeän roolin aktiivisena toimijana, vaikuttamassa omaan ja muiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Turvallisuusriskit tulee tunnistaa ja käydä niistä avointa keskustelua. Turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista tulee ilmoittaa ja ne tulee kirjata ja niihin tulee myös aina reakoida. (Rikander 2020.)

Netistä löytyy useampia julkaisuja ja oppaita turvaamaan oppilaitosten turvallisuutta, joihin on hyvä tutustua:

Vapaaehtoistoimintaa turvallisesti - opas varhaiskasvatukselle, oppilaitoksille ja korkeakouluille

Johdon vastuusta ja toiminnasta ulkomaantyön turvallisessa arjessa jahäiriötilanteissa, e-kirja

Turvallisesti ulkomaille - opiskelijan opas

Turvallinen, väkivallaton koulu ja päiväkoti (ammatillinen kirja)

Opas radikalisaation ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyynsekä puuttumiseen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa, e-kirja.

Turvakävellen turvallinen koulu - e-kirja.

Sisälle suojautuminen oppilaitoksissa, e-kirja

Varautuva, turvallinen koulu (useita eri kirjoittajia), e-kirja.

Arjen ennakoiva turvallisuusjohtaminen (useita eri kirjoittajia), e-kirja

LÄHTEET:

Honkoliini H & Nuppola K. 2021. ”Ehkä olenkin kokenut kouluväkivaltaa” Kouluväkivalta toisen asteen oppilaitoksissa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu Sosionomi AMK. Sosionomin tutkinto-ohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/496838/Honkoliini_Hanne_Nuppola_Katriina.pdf?sequence=4

Kilpelä N. 2019. Esteetön rakennus ja ympäristö. Rakennustieto Oy. file:///C:/Users/OMISTAJA/Downloads/Esteet%C3%B6n%20rakennus%20ja%20ymp%C3%A4rist%C3%B6%20(2).pdf.

Oiva M. 2018. ”Mä pystyn sammuttamaan tulipaloja, mutta mä en pysty estämään niiden syttymistä” Alkuopetusikäisten ristiriitatilanteet opettajan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma, kasvatustiede. Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos, luokanopettajakoulutus. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/298386/Oiva_Mari_Pro_gradu_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y. 

Opetushallitus. 2021. https://www.oph.fi/fi. 

Rikander H. 2020. Näkökulmia oppilaitos turvallisuuteen. Osa1: Turvallinen oppimisympäristö. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/pedagogiset-ratkaisut/nakokulmia-oppilaitosturvallisuuteen-osa-1/. [viitattu 8.11.2021]

Sisäministeriö. 2014. Päätöksiä turvallisuudesta.Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta. Sisäministeriön julkaisu 1572014. Turvallisuus osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta.pdf (valtioneuvosto.fi)

Teperi A-M., Lindfors E., Kurki A-L., Somerkoski B., Ratilainen H.,  Tiikkaja M., Uusitalo H., Lantto E. & Pajala R. 2018. Turvallisuuden edistäminen opetusalalla. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136842/EduSafe_Loppuraportti.pdf?sequence=4&isAllowed=y.