Arviointiin liittyvät määräykset, ohjeet ja käytännöt

Opetuksen arviointia ohjaa erilaiset lait, asetukset, säädökset ja ohjeet.

Ammatillista koulutusta ohjaavat asiakirjat

Ammatillisen peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia säätelevät useat lait ja asetukset ja niiden muutokset. Laki ammatillisesta koulutuksesta ja sen 6 luvussa ja 53 § sanotaan "Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana." "Jos osaamisen arviointia on mukautettu 64 § 2 momentin mukaisesti taikka ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 66 § mukaisesti, osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin." (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017.)

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että opiskelija saa ennen osaamisen arvioimista tietoonsa, millaista osaamista häneltä edellytetään, mitkä ovat ammattivaatimukset ja osaamistavoitteet, sekä mitä arvioidaan ja millä kriteereillä. Lisäksi opiskelijalle tulee selvittää mistä arvosana muodostuu ja mikä oppimisen ja osaamisen tarkoitus on. Tätä arviointia säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (787/2014). Opiskelija voi osoittaa osaamistaan myös käytännön työtä tekemällä. Näyttöjen suunnittelusta, henkilökohtaistamisesta ja arvioinnista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017 luvut 5 ja 6) sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (673/2017, 9 §.) Opetushallituksen on antanut määräykset ammatillisten perustutkintojen ja näyttötutkintojen perusteista. Opetushallitus on antanut myös erillismääräyksiä osaamisen tunnistamisesta ja arvosanojen muuntamisesta. (Opetushallitus 2015.)

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017, 53 §) edellyttää, että jokaisella koulutuksen järjestäjällä on laadittuna tutkinto- tai koulutuskohtainen arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Sen lisäksi, että suunnitelma auttaa opettajia ja osaamisen arvioijia opiskelijan osaamisen arvioinnissa, se on myös osa oppilaitoksen laadunhallinnanjärjestelmää. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata toteuttamissuunnitelman toimivuutta, sekä kehittää ja päivittää sitä tarvittaessa. Suunnitelma sisältää yleiset osaamisen arvioinnin menettelytavat sekä Opetushallituksen antamat vähimmäisvaatimukset toteuttamissuunnitelman tietosisällölle. (Opetushallitus 2019.)

Ammattikorkeakoulua ohjaavat asiakirjat

Ammattikorkeakoululain (37§) mukaan 

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta."

"Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella."

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014) antavat yleiset lainsäädännölliset perusteet ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle. Ammattikorkeakouluasetuksessa määritellään tarkemmin ammattikorkeakoulutuksen opintojen rakenne, opintojen mitoitus ja laajuus sekä tutkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja kielitaito. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet, jotka mahdollistavat toimimisen työelämässä oman alansa asiantuntijana. Lisäksi tavoitteena on saada valmiuksia seurata ja edistää oman ammattialansa ja oman ammattitaitonsa kehittymistä sekä valmius elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on myös riittävät viestintä-, kieli- ja yhteistyötaidot kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Arviointi perusteet eroavat toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia säätelevät lait ja jokaisella ammattialalla on omat tutkinnon perusteet sekä ammattitaitovaatimukset, jotka kertovat mitä osaamista vaaditaan ammattitutkinnossa. Ohjeet ja perusteet tutkinnoista löytyy ePerusteista ammattiryhmittäin. Arviointi perustuu ammatin tuomiin vaatimuksiin, jota arvioidaan asetettuihin kriteereihin. Osaamista arvioidaan monipuolisesti, käyttäen ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen ja opintosuoritukset arvioi opettaja annetun lain (601/2005) mukaan. (Opetushallitus 2018.)

Ammattikorkeakoululain 3 §:ssä (564/2009 mukaan ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. Ammattikorkeakoululain mukaan opetuksen itsehallinnosta huolimatta opetuksessa tulee noudattaa koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Oulun ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tekevät päätöksen tutkintosäännöstä. Tutkintosäännön tarkoituksena on täsmentää OAMK:n tehtävää, annettavaa opetusta, opiskelijavalintaa, ilmoittautumista ja opiskeluoikeutta, opetuksen ja opintojen järjestämistä, opiskelua, tutkintojen hyväksymistä ja todistuksia sekä muita määräyksiä. Päätöksistä vastaa ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tutkintosäännön mukaisesti. Oulun ammattikorkeakoulussa osaamista arvioidaan tutkintokohtaisesti, opintojaksokuvauksessa määriteltyjen osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien mukaan. Arviointimenetelmien tavoitteena on tukea osaamisen kehittymistä. Opettajan arvioinnin lisäksi, myös työharjoittelun ohjaajat arvioivat osaamista. Myös itsearviointia ja vertaisarviointia käytetään monipuolisen arvioinnin yhtenä osana. Osaamista arvioidaan ja palautetta annetaan numeraalisesti ja laadullisesti. (OAMK 2021.)

Ammattikorkeakoulut siis päättävät itse arvioinnistaan ja jokaisella ammattikorkeakoululla on oma arviointisääntö, joka sisältää tarkemmat ohjeet opintojen arvioinnista. Oulun ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnan ohjesäännössä määritellään, miten osaamista arvioidaan tutkinto-ohjelmakohtaisissa ja Oamkin yhteisissä osaamisalueissa. Ohjesääntö sisältää tietoa mm. tenteistä ja niiden järjestämisestä, hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (HOT), arviointikehikoista, joiden tarkoituksena on opiskelijan osaamisen kehittyminen. Ohjeissa on myös arviointimenettelyyn liittyviä asioita, kuten miten arviointi toteutetaan, miten määritellään arviointiasteikot, toteutuksen osien painoarvot sekä arvioinnista tiedottaminen ja arvosanan korottaminen ja oikaiseminen. Tutkintolautakunnan ohjesäännön vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus. Opetussuunnitelmat ja opintojaksojen kuvaukset sekä opintojen hyväksymismenettely vahvistetaan rehtorin määräämällä tavalla. Myös tutkintoon kuuluvien osien laajuudet ja opintosuoritusten arviointimenettelyn vahvistaa rehtori. (OAMK 2015.)

                                                    KUVA: Osaamisen arviointi

Osaamisen arvioinnissa Oulun ammattikorkeakoulun ohjesäännössä sanotaan opintojen henkilökohtaistamisesta:

"Hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (HOT) tavoitteena on luoda opiskelijalle joustava ja motivoiva opintopolku sekä edistää opintojen etenemistä henkilökohtaisen opintopolun (HOPS) mukaan."

Opiskelija päättää itse HOT-prosessin alkamisesta ja hän saa siihen tarvittavaa ohjausta tutkintovastaavalta, kampusopolta, opettajatuutorilta tai opintojakson opettajalta. Opiskelija jäsentää osaamistaan suhteessa osaamistavoitteisiin, ja kuvaa osittamansa osaamisen. Tutkinnosta vastaava opettaja arvioi opiskelijan osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin, puhutaan osaamisen tunnistamisesta. Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallista hyväksyntää opiskelijan osaamiselle. 

                                                                Kuva: Osaamisen arviointi (OAMK 2021)

Hankittu osaaminen on voinut karttua aikaisemmissa opinnoissa tai opintojen aikana muualla suositetuissa opinnoissa, työkokemuksena ja vapaa-aikana tehtynä toimina. Osaaminen hyväksytään pakollisina, vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina. Työssä tai vapaa-ajalla hankitusta osaamisen osoittamisesta on esimerkiksi työtodistus, työnäyte, kirjallinen tuotos, video, osaamisportfolio, haastattelu, kirjallinen tai suullinen tentti ja joku muu opiskelijan ideoima tapa, puhutaan osaamisen opinnollistamisesta. Opinnollistamisesta tehdään sovitun ohjaajan kanssa etukäteen suunnitelma, johon kirjataan tavoiteltu osaaminen ja sen laajuus opintopisteinä. (OAMK 2021.)

                                                            KUVIO 2. HOT-prosessi tiivistetysti (OAMK 2021)

Omalla alallani eli suun terveydenhoidon alalla yksi esimerkki opinnollistamisesta voisi olla esimerkiksi hammashoitaja, joka on työpaikka koulutettuna hammashoitajana toiminut vuosia ja päättää hakea suuhygienisti koulutukseen. Hänen näyttönsä hammashoitajana toimimisessa voitaisiin huomioida koulutuksessa ja osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osassa osaamistavoitteita ja opintopisteyttää.

LÄHTEET:

OAMK. 2015. Tutkintosääntö. http://www.oamk.fi/c5/fi/koulutus/opiskelu-ja-elama/saannokset/tutkintosaanto/#7. [viitattu 3.12.2021]

OAMK. 2021. Opinto-opas. Osaamisen arviointi. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/osaamisen-arviointi. [viitattu 29.11.2021] 

Opetushallitus. 2015. Arvioinnin opas 2015. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:11. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/168848_arvioinnin_opas_2015.pdf. [viitattu 30.11.2021]

Opetushallitus. 2018. Näytöt ja osaamisen arviointi. https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/6081032. [viitattu 3.12.2021]

Opetushallitus. 2019. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman tietosisältö. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisen-arvioinnin-toteuttamissuunnitelma_ohje-12_2019.pdf. [viitattu 30.11.2021]