Pedagogiset mallit verkko-oppimisprosessin suunnittelussa

Oppiminen online on 10 ja viimeinen digimerkki, joka täytyy suorittaa, jotta savuttaa Digi-Osaaja -osaamistasomerkin. Tämän merkin suorittaminen tuntui haastavalta, kun ei ole vielä opetuskokemusta ja opetuksen suunnittelua juuri lainkaan. Tämän merkin osaamistavoitteet ovat:

Osaa soveltaa valitsemaansa pedagogista mallia verkko-oppimisprosessin suunnittelussa.

Valitsee tarkoituksenmukaiset digitaaliset työkalut oppimisprosessin tueksi.

Osaaminen osoitetaan:

Valitse jokin pedagoginen malli ja suunnittele mallin mukainen verkko-oppimisprosessi. Perustele mallin valinta lähteitä käyttäen. Linkitä suunnitelmasi merkkihakemukseen. 

Pedagogisen mallin ja opetusmenetelmien valintaan vaikuttaa kulloisenkin opintojakson osaamistavoitteet. Pedagogisen mallin eri vaiheissa voidaan käyttää erilaisia opetusmenetelmiä sen mukaan mitä tavoitteisiin pääseminen tarvitsee. Pedagogisen mallin joustava käyttö ja oppimistilanteiden ja oppimistehtävien pilkkominen pienempiin osiin on tärkeää. Tämä oppimisprosessin käsikirjoitus sisältää ohjeita työskentelyyn jonkin ongelman tai oppimistehtävän parissa joko ryhmälle tai yksittäiselle opiskelijalle. (Alaniska ym. 2019.) 

Valitessani pedagogista mallia verkko-opetukseen huomasin, että moni malli sopii myös verkossa tapahtuvaan opetukseen. Tänä päivänä, kun epidemiat pakottaa meidät etäopiskeluun, kuuluu digipedagoginen osaaminen myös opettajille. Mietin mitä eroa on etäopetuksella ja verkko-opetuksella. 

Etäopiskelu on hyvä vaihtoehto, jos lähiopetus ei onnistu, esimerkiksi välimatkojen tai epidemian vuoksi. Etäopiskelu ei ole paikkaan ja eikä usein myöskään aikaan sidottu. Opetus tapahtuu verkossa, joten tarvitset tietokoneen ja internetyhteyden. Myös joillakin älypuhelimilla ja tableteilla voi osallistua etäluennolle.

Verkko-opiskelu tapahtuu yleensä verkkopohjaisessa oppimisympäristössä tai www-sivustolla. Internetin kautta pääset oppimateriaaleihin, joita voit opiskella itsenäisesti tai opettajan johdolla. Jos kurssi menee suorana, opiskelijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, käydä keskusteluja ja tehdä ryhmätöitä. Verkkokurssit voivat olla kokonaan netissä tai niihin voi sisältyä lähiopetusta. verkossa tapahtuvissa opintojaksoilla on mahdollisuus sada henkilökohtaista ohjausta oppimisympäristön keskusteluissa, sähköpostitse tai puhelimitse. Myös kommunikointi toisten opiskelijoiden kanssa onnistuu verkossa. Verkossa opiskelu ei yleensä vaadi erityistaitoja vaan perustaidot internetin ja sähköpostin käytössä riittää. Verkko-opintoihin voi osallistua vaikka olisit ulkomailla. (Opintopolku 2021.)

Lähestyin tätä aihetta, miettimällä tulevaa opetusharjoitteluani. Olen menossa pitämään OAMK:lle suuhygienisteille opintojakson Ikäihmisten suunhoidosta. Suunnittelen I-opetustunnin pidon myös verkko ympäristöön, jos vaikka korona estää lähiopetuksen. Pedagogiseksi malliksi valitsin yhteistoiminnallisen oppimisen, koska se on oppimista ryhmissä, se on vuorovaikutuksellista ja oppijan aktiivisuutta korostavaa. Yhteisöllisessä oppimisessa keskustelut ovat keskiössä, jossa ajatusten ja tiedon vaihtaminen synnyttää uutta ymmärrystä. 

Opetettavan ryhmän koko on 18, joten kysymyksessä on keskisuuri ryhmä. Suuressa ryhmässä asiantuntijuus, taidot, mielipiteet, näkökulmat ovat moninaisempia, mutta vuorovaikutus voi olla haastavampaa kuin pienessä ryhmässä. Tästä syystä opetustilanteessa on hyvä välillä jakautua pienempiin ryhmiin esim. breakout huoneissa, jotta kaikkien osallistuminen työskentelyyn mahdollistuu. Breakout huoneissa osallistujilla on käytössä huonekohtainen chat,
he kuulevat toistensa puheen ja he näkevät toistensa jakamat webkamerakuvat ja ruudunjaon. Heterogeenisessä ryhmässä syntyy erilaisia ideoita, selityksiä, laajempia näkökulmia ja siellä luodaan uusia ongelmanratkaisutaitoja, ja nämä kaikki moninaisuus kasvattaa syväymmärrystä. Ryhmä kannattaa muodostaa sattumanvaraisesti, mutta kuitenkin niin, että varmistetaan, että ryhmällä on mahdollisuus suoriutua tehtävästä. Opettaja havainnoi ja seuraa keskusteluja ja tarvittaessa ohjaa ja antaa lisäohjeita sekä kannustaa ja antaa palautetta. Ryhmätehtäviä arvioitaessa voidaan käyttää vertaispalautetta, jossa vertaiset arvioivat toistensa vastuuta ryhmätehtävän tekemisessä. Tarvittaessa voidaan myös arvioida yksilötehtäviä. Yhteisöllisen oppimisen vahvuuksia on opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa. Työskentely on tehokasta, kun opiskelija on vastuussa oppimisestaan toiselle opiskelijalle. Vertaistuki ja vuorovaikutus edistävät oppimista. Toisten opiskelijoiden ohjaaminen ja opettaminen innostaa syventämään omaa osaamista ja kasvattaa myös asiantuntijuus taitoja. Haasteena voi olla mahdollinen vapaamatkustaminen, missä opiskelija ei ota vastuuta omasta oppimisesta, eikä osallistu ryhmän työskentelyyn. Pienemmät ryhmät 

yleensä on ratkaisu, koska silloin on vaikeampi olla osallistumatta. (Alaniska ym. 2019.)

Digitaalisia sovelluksia käytetään sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmätyöskentelyn organisoimiseen erilaisilla verkko-oppimisalustoilla, kuten Moodle. Näiden alustojen avulla voidaan jakaa materiaalia, organisoida ryhmiä, rakentaa oppimistehtäviä ja järjestää verkkokeskusteluja opittavaan aiheeseen. Tekniikan kehityksen myötä myös yhteisölliseen työskentelyyn on tullut uusia pilvipalveluita ja pieniä työkaluja kuten Padlet, ThingLink, MindMeister ym. ja suuria palvelukokonaisuuksia kuten Google Drive. Näiden avulla tiedon jakaminen ja yhteisöllisyys toimii ja siihen lisättynä mielekäs pedagoginen ratkaisu voidaan oppimistilanteita järjestää aidosti yhteisöllisenä tiedon luomisena. (Lakkala 2018.)

Laadin opetuksen sisällön niin, että voin viedä sen Zoom pilvipohjaiseen videoneuvottelupalveluun. Tämän palvelun avulla opetuksen voi myös tallentaa myöhempää tarkastelua varten. Jos opetus on tarkoitus nauhoittaa, tästä tulee informoida opetukseen osallistujia. Moodle alustalla on linkki Zoom sovellukseen ja siellä on ohjeet sen käytöstä.

Käydään esittelykierros Zoomissa ja samalla testataan, että ääni ja kuva näkyy. Sitten kerron opintojakson kuvauksen ja tavoitteet ja tämän tunnin sisällön ja aikataulun. Diat esitän PowerPointilla. Aluksi esitän aktivoivan kysymyksen, joka on dialla QR-koodin takana. Kysymys on luoto Forms lomakkeelle.

Tämän jälkeen käydään vastaukset läpi ja pohditaan mistä vastaukset kertoo. Voi pyytää puheenvuoroa tai kirjoittaa chattiin. Seuraavaksi on muutama dia vanhenemisesta ja sen vaikutuksesta fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Sitten esitän kuvan avulla erilaisia apuvälineitä, joilla voidaan helpottaa ikäihmisen liikkumsta, istumista ja siirtymistä pyörätuolista ja hoitotuoliin hammashoidossa. Keskustellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa ovatko törmänneet muihin apulaitteisiin ja millaisia kokemuksia on niistä. Ennen taukoa, jaan opiskelijat sattumanvaraisesti 4-5 hengen ryhmiin Breakout huoneisiin ja siellä jokaisella ryhmällä on tehtävä. 

1. ryhmä pohtii: Aika muuttuu, miten vanhuus on muuttunut?

2. ryhmä pohtii: Miten ikäihmisten arvostusta voisi lisätä?

3. ryhmä pohtii: Miten teknologia voi auttaa ikäihmisiä?

4. ryhmä pohtii: Millaisena näet tulevaisuuden vanhustenhoidon?

Porinatuokio kestää 20 minuuttia ja sen jälkeen on 15 minuutin tauko. Ryhmät esittävät ryhmän tuotokset muille ryhmäläisille.

Tauon jälkeen jatkuu Powerpoint esitys, jossa aiheena vanhuspalvelulaki ja vanhusten terveydenhuollon palvelut.

Sitten keskustellaan vanhusten yksinäisyydestä ja miten sitä voidaan lieventää. Kerätään Padlet alustalle keinoja ja vinkkejä ja yhdessä pohditaan näitä.

Linkki Padlet alustalle: https://padlet.com/maisaalajuuma/um9fvw74y0w2z2rh

Lopuksi kerron ryhmätehtävästä ja annetaan aiheet harjoitus tehtäville. Pyydän muodostamaan 2-3 hengen ryhmiä seuraavaan kertaan. Katsotaan tulevat aikataulut tehtävien esityksille. Ryhmät etsivät aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja niiden tulosten merkitystä, jota tulee pohtia ikäihmisen toimintakyvyn, terveyden, hoitohenkilökunnan, suun terveyden ja suuhygienistin työn kannalta.

Kerron tehtävien sisällöt, tavoitteet ja mahdollisuuden valita miten ryhmä esittää oman aiheen muille. Esitys tulee tallentaa Moodleen ja merkitä ryhmätyön tekijät, lähdeviitteet ja lähteet myös dioihin. Tehtävän arviointi on hyväksytty/hylätty. Mielestäni tämä arviointi tapa sopii ryhmätehtävän arviointiin, koska se mielestäni motivoi enemmän ja tuo vähemmän stressiä tehtävän tekemiseen. Lisäksi ryhmätehtävän numeraalinen arviointi on hankalaa, koska työmäärä tehtävässä ei välttämättä jakaudu tasaisesti, voi tulla ns. vapaa matkustajia. Esittävät ryhmät laativat muutamia aktivoivia kysymyksiä muille opiskelijoille, tarkoituksena, on, että syntyisi keskustelua aiheesta.

Tämä on suunnitelmani opintojakson I-tunnille, jos joudun pitämään sen etäopetuksena.

LÄHTEET:

Alaniska H., Hurskainen J., Kähkönen T., Maikkola M., Pihlaja J. & Tauriainen T-M. 2019. Pedagogisia malleja. OAMK. https://www.oamk.fi/c5/files/2515/7173/0994/pedagogisiamalleja.pdf. [viitattu 8.12.2021]

Lakkala M. 2018. Meidän tehtävämme on suomalaistaa maailmaa eikä kansainvälistää Suomea. Valtionhallinnon kehittämisen ajankohtaislehti. 1/2018. https://verkkojulkaisut.vm.fi/zine/137/article-19183. [viitattu 8.12.2021]

Opintopolku. 2021. Etä- ja verkko-opetus. https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/mietitko-aikuiskoulutusta/opiskelumuodot/etaopiskelu-ja-verkko-opiskelu/. [viitattu 8.12.2021]