Päiväkirjani matkalla opettajaksi
Tuulispäänä menossa ensimmäiseen opettajasijaisuuteen
Tästä tämä alkaa, matkani opettajaksi. Olen jo nyt ylpeä itsestäni, kun sain tehtyä/luotua elämäni ensimmäisen blogin, jota nyt opettelen käyttämään. Näillä sanoilla alkoi ensimmäinen blogikirjoitukseni kesäkuussa 2021. Olin aiemmin alkuvuodesta 2021 päättänyt hakea opiskelemaan ammatilliseksi opettajaksi ja pääsin sisään, josta olin hyvin ylpeä itsestäni. Olin pohtinut mielessäni muutaman vuoden, että vieläkös se tässä iässä kannattaisi vaihtaa ammattia ja hypätä kohti tuntematonta. Olen siis ammatiltani suuhygienisti ja työskennellyt ammatissani kohta 30-vuotta, työskennellen monenlaisissa työpaikoissa yksityisellä ja julkisella puolella. Jossain vaiheessa iski opiskeluinto ja pääsinkin opiskelemaan Oulun yliopistoon hoitotieteitä. Opiskelin työ ohessa ja lapset olivat pieniä, se oli kyllä aika raskasta aikaa. Sain kuitenkin Terveystieteiden kandidaatin paperit suoritettua. Pidin useamman vuoden tauon opiskelussa, koska toimin suuhygienistin työssäni sijaisuuksissa ja opintovapaalle jääminen ei ollut mahdollista. Muutama vuosi sitten kuitenkin sain vakituisen työpaikan ja päätin heti kun oli mahdollista jäädä opintovapaalle ja suorittaa Terveystieteiden maisterin tutkinnon loppuun. Pääaineena minulla oli hoitotiede ja sivuaineina terveystieteiden hallinto, kasvatustiede ja gerontologia. Opiskeleminen ei ole aina ollut helppoa, mutta se mikä ajaa minua eteenpäin, on halu oppia ja tietää asioista. Pohdin tässä päiväkirjassani käymiäni opintojaksoja niin miten olen ne ymmärtänyt ja miten ne vaikuttavat opettajan työhöni. En ole tässä hakenut lähteitä, vaan jokaisesta opintojaksosta löytyy tarkempi blogikirjoitus lähteineen.
Yleisesti opiskelusta
Opiskelu täällä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on ollut haastavaa, mahtavaa, palkitsevaa, stressaavaa, kiitollista, pelottavaa, antoisaa, kuluttavaa. Kaikkia näitä tunteita olen kokenut tällä matkalla. Kesällä 2021 kaikki tuntui vaikealta, olin ensimmäisellä etäopetustunnilla ihan pihalla, vieraita sanoja ilmestyi kuvaruutuun, zoom, peppi, moodle, breakoutroom, kirjautukaa, luokaa, muodostakaa jne. En ollut aikaisemmin juurikaan käyttänyt moodle- alustaa ja zoomiakin käyttänyt vain muutamia kertoja töissä tai jotain gerontologian etäluentoa kuunnellen. Olen yleensä puhelias, mutta aluksi tässä opetusryhmässä koin itseni ulkopuoliseksi, koska monella oli kokemusta opettamisesta ja he olivat hyvin varmoja esiintyjiä ja heidän mielipiteensä olivat fiksuja ja perusteltuja. Ensimmäiset etäluennot taisivatkin mennä enemmän kuunteluoppilaana. Jonkun verran uskalsin puhua pienemmissä ryhmissä, mutta sielläkin tuli sellainen olo, että olen vähän perässä vedettävä. Tutoropettajat Lissu, Raija ja Eero olivat todella ammattitaitoisia, ystävällisiä ja ottivat kaikki meidät opiskelijat lämpimästi vastaan. Heiltä uskalsi kysyä ja he auttoivat ainakin minua paljon varsinkin siinä ihan opintojen alussa, kun tunsi olevan vähän hukassa.
Ensimmäiseksi tehtiin itsearviointi ja tuntui, että joka kohtaan sain vain kirjoittaa, ei aikaisempaa kokemusta, ei tietämystä asiasta jne. Kun sitten opintojen edetessä suorituksia alkoi tulemaan ja ymmärrys kasvaa, niin väliarvioinnissa jo saattoi todeta, että minulla on jo vähän osaamista tai itse asiassa sitä saattoi olla aikaisemminkin, mutta en ollut ymmärtänyt kuinka laaja osaamiseni oikeastaan olikin jo aikaisempien opintojen ja työkokemuksen kautta. Kun sitten kuuntelin webinaareja ja osallistuin ryhmätehtäviin, alkoi opettajan ammatti avautua ja piirtyä malli siitä, millainen opettaja haluaisin olla.
Kirjallinen tuottaminen on ollut minulle aina helpompaa, olinhan tehnyt vastikään gradun ja suorittanut useita kursseja, joissa osaaminen osoitettiin kirjallisilla tuotoksilla. Ensimmäiset etäluennot liittyivät arvo-osaamiseen ja opettajan työtä ohjaaviin eettisiin periaatteisiin ja arvoihin. Minulle ihmisenä, että opettajana on ensisijaisen tärkeää kohdella toisia ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti, kunnioittaen heidän vakaumustaan, alkuperää ja omaa kulttuuriaan. Opetusta toteuttaessa minun tulee edistää ja tukea tasa-arvoista opiskeluympäristöä. Miten tämä näkyi sitten opetustyössäni. Eräällä tunnilla oli iranilainen opiskelija, jonka suomen kielen taito oli heikompi kuin muiden. Pyrin puhumaan selkosuomella ja tarpeeksi hitaasti, että myös tämä erikulttuurista oleva oppilas pysyy tunnilla mukana. Kerroin hänelle, että jos joku asia jää epäselväksi, voidaan tunnin loputtua käydä vielä yhdessä asiaa läpi.
Oikeudenmukaisuus, totuudellisuus, vapaus ja vastuu ovat ohjanneet minun elämääni jo nuoruudesta asti. Olen pyrkinyt toimimaan itse aina oikeudenmukaisesti ja toisaalta vaatinut sitä myös muilta, kuten työnantajalta. Ammatissani työskentely on perustunut aina tutkittuun ja ajankohtaiseen tietoon. Olen pyrkinyt aina kouluttamaan itseäni ja pysymään asioissa ajanhermoilla. Ihmisen vapauteen liittyy aina myös vastuuta. Suuhygienistinä toimiessani minulla oli vastuuta ohjatessani ja hoitaessani potilaita huomioimalla heidän erityispiirteensä ja aina pyrkinyt löytämään ratkaisuja heidän yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Minulla on vapaus ilmaista mielipiteeni, mutta samalla myös otan vastuuta sanomisistani.
Kun pohdin opettaja opiskelun alussa, miten nämä oikeudenmukaisuus, totuudellisuus, vapaus ja vastuu näkyy opettajan työssä olin paljolti kirjallisuuden ja omien oppimiskokemusten varassa. En ollut tehnyt varsinaista opettajan työtä tuossa vaiheessa vielä ollenkaan, mutta kylläkin ohjannut opiskelijoita työharjoittelussa ja pitänyt asiantuntija luentoja erilaisille ryhmille. Olinkin pohtinut opettajan opintojen alussa oikeudenmukaisuutta opettajan työssä lähinnä opiskelijoiden oikeudenmukaisen arvioinnin kautta. Kun tarkastelin oikeudenmukaisuutta sen jälkeen, kun olin tehnyt varsinaista opetustyötä ja tietämykseni opettajan työstä oli lisääntynyt, ymmärsin, että oikeudenmukaisuuteen liittyy paljon muutakin. Oikeudenmukaisuuden tulee näkyä kaikessa opettajan toiminnassa, opettajan tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta, syrjimättä ja suosimatta ketään.
Opettajakin on ihminen omine tunteineen ja persoonine. Kun olin pitämässä ensimmäisiä oppitunteja, huomasin aika pian, että helposti muodostaa käsityksiä oppilaista ja luokittelee heitä lokeroihin, esimerkiksi puhelias, ujo, motivoitunut, jne. Heti alusta asti tietoisesti pyrin pääsemään tästä pois ja suhtautumaan kaikkiin tasapuolisesti, luomatta ennakko-odotuksia. Hiljaisen oppilaan kohdalla pyrin löytämään jonkun keinon, millä saisin hänet kertomaan mielipiteensä, esimerkiksi jotkut opiskelijat kirjoittavat sen mieluummin kuin sanovat ääneen. Päätin myös heti opettajuuden alussa, että en pelkää itse epäonnistua ja uskallan myös näyttää sen. Koska ajattelin, että jos opettajakin epäonnistuu ja silti selviää siitä, voin minä opiskelijankin uskaltaa tehdä asioita, sanoa vastauksia, ja ei haittaa, vaikka epäonnistuu tai vastaa väärin. Myös epäonnistumisesta voi oppia, se lisää meidän ymmärrystämme. Silloin kun itse olin vielä lapsi ja koululainen, opettaja etsivät virheitä ja punakynä lauloi esim. ainekirjoituksessa oli virhemerkintöjä kaikista pilkuista ja pisteistä ja aineen sisältö hävisi punamerkintöjen alle. Koskaan ei pohdittu opettajan kanssa ajatuksia tai sisältöä ainekirjoituksessani. Oppilaat pelkäsivät virheitä ja pelko virheistä ei jätä tilaa oppimiselle.
Totuudellisuutta opettajan työssä olin pohtinut luotettavan tiedon käytöstä opetuksessa sekä kannustamisessa oppilaita kertomaan omia näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivat muiden näkemyksistä. Opettajan tulee pyrkiä rehellisyyteen, avoimeen keskusteluun ja kunnioitukseen toisia kohtaan. En opettajaopintojen alussa osannut vielä konkretisoida tätä asiaa. Nyt kun ajattelen, miten totuudellisuus on näkynyt opetuksessani, nousee esiin ainakin se, että jokaisen opiskelijan oma kokemus jostakin asiasta on todellinen, eikä sitä voi eikä pidä kyseenalaistaa tai muuttaa. Nämä erilaiset kokemuksen synnyttää monimuotoisuutta ja keskusteluja sekä uusia ideoita, joka rikastuttaa opiskelua.
Oma roolini ohjaajana on kiireetöntä, keskustelevaa vuorovaikutusta opiskelijan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan valmistelen ohjaustilanteen mahdollisimman hyvin ja ohjauksen aluksi käytän aikaa tutustuakseni opiskelijaan. Ohjaus tapahtuu aina opiskelijan ehdoilla ja lähtee hänen tarpeistaan. Pyrin näkemään opiskelijat yksilöinä ja ymmärrän heidän erilaisuutensa. Positiivinen ilmapiiri ja avoimet kysymykset auttavat opiskelijaa osallistumaan keskusteluun. Käytän ohjauksessa arkikieltä, koska ammattikielen käyttö luo asetelman, että ohjaaja on korkeammassa asemassa ja voi estää opiskelijaa keskustelemaan vapautuneesti. Olen pohtinut enemmän opiskelijan ohjausta blogikirjoituksessani "Ammatillisen korkeakoulutuksen ohjaus ja sen käytänteet"
Tiedostan että opettajaksi kehittymiseni on alkutekijöissä, myös näkemykseni opettajana voivat muuttua ja tiedän, että tulen kohtaamaan opettajana erilaisia arvomaailmoja ja erilaisia käsityksiä elämästä ja minun tulee kunnioittaa kaikkien näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivatkin omistani.
Webinaareilla oppimassa
Lainsäädäntöosaaminen ja Maarit Junkkarin webinaari oli kyllä täyttä asiaa. "Tylsistä" lakiasioista, Maarit oli tehnyt mielenkiintoisen ja opettavaisen opetustilanteen. Kävimme läpi opettajan työhön liittyviä lakeja, joita on tosi paljon. Sitten pienemmissä ryhmissä mietimme teemakysymyksiä aiheeseen. Meidän ryhmämme kysymys oli: 4. Miten noudatan tekijänoikeuksia
opettajan työssä? Tämä aihe on itselle läheinen, koska olin joutunut pohtimaan tekijänoikeusasioita tehdessäni gradua. Nyt siihen toi lisämausteina se, että miten tekijänoikeudet vaikuttaa opettajan työssä. Mitä oikeuksia minulla on opettajana omiin materiaaleihin ja toisaalta millaisia oikeuksia opettajalla ja oppilaitoksella on käyttää toisten tekemiä materiaaleja. Tärkeää on muistaa myös oppilaan oikeudet omiin tuotoksiinsa kuten runot, kirjoitelmat, piirustukset jne. Lait ja määräykset ohjaavat ja velvoittavat oppilaitosten ja opettajan toimintaa. Ei ole olemassa yhtä kattavaa lakia opettajan työhön, vaan useita eri lakeja. Opettajana minun tulee tietää nämä keskeiset lait ja huolehtia, että tiedot ovat ajan tasalla sekä tiedostaa, miten lait vaikuttavat opettajan työhöni. Olen pohtinut tarkemmin opettajan työhön vaikuttavia lakeja blogi kirjoituksessani "Lait ja asetukset velvoittavat opettajan työtä".
Syyskuussa etäopetuksessa perehdyttiin omien alojen opetussuunnitelmaan ja tutkintojen perusteita sekä mitä ne pitää sisällään. Jakauduimme ryhmiin, ja pohdimme yhdessä, millaisia opetussuunnitelmia on, ja miten ne eroavat toisistaan. Opetusta ohjaavat useat erilaiset asiakirjat ja säädökset ja opettajana minun tulee olla tietoinen näistä. Aluksi minulla meni sekaisin opetussuunnitelmaa, ohjaussuunnitelma ja miten ne eroavat toisistaan. Opetussuunnitelmasta olin kuullut aikaisemminkin, mutta ohjaussuunnitelma käsitteenäkin oli uusi. Opetussuunnitelmasta selviää opintojaksojen sisältö, tavoitteet, opintojen ajoittaminen, toteutustavat ja arviointi. Kun taas oppilaitoksen ohjaussuunnitelmasta piirtyy kokonaiskuva opintojen ohjauksen tavoitteista, sisällöstä, menetelmistä sekä ohjauksen toimijoiden rooleista ja tehtävistä. Ohjaussuunnitelma löytyy netistä ja siinä on kuvattuna opiskelijan saamat palvelut koko opintojen ajan. HAMK:n nettisivuilta löytyi mielestäni tätä ohjaussuunnitelman ideaa hyvin kuvaava kaavio.
Uusi käsite oli myös tutkintosääntö, jonka ymmärtämiseksi jouduin lukemaan useita tekstejä ja käymään läpi oppilaitosten tutkintosuunnitelmia. En tiedä ymmärränkö täysin vielä mitä tämä tarkoittaa sitten opettajan työssä käytännössä, mutta ainakin teoriatasolla tämä termi aukeni. Tutkintosäännössä määritellään oppilaitoksen tehtävät, opetus, opiskelijavalinnat ja tutkintoihin ja todistuksiin liittyvät asiat. Päätöksenteosta vastaa rehtori ja ammattikorkeakoulun hallitus tutkintosäännön mukaisesti. Ammattikorkeakoulussa tulee olla tämän lisäksi yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin. Tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu opintosuoritusten oikaisupyynnöt. Olen pohtinut blogi kirjoituksessani "Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat" enemmän näitä asioita.
Elämäni ensimmäinen luento opettajana
Sain opettamiseen ensi kosketuksen, kun minua pyydettiin lyhyellä varoitusajalla lokakuun alussa opettamaan suuhygienistejä Oulun ammattikorkeakouluun. Opetustuntien tarkoituksena oli opettaan hampaan paikkauksessa käytettäviä instrumentteja ja aineita. Minulla ei ollut aikaa valmistella opetusta, vaan minut nakattiin ns. syvään päähän suoraan. Toisaalta en ehtinyt jännittää turhaan ja odotukset eivät itsellä olleet liian korkealla, tästä syystä opetus sujui hyvin ja nautin todella opettamisesta. Toiselle opetus päivälle ehdin tehdä Powerpoint esityksen ja yhden pienen testin Formsiin. Jännittävintä oli esiintyminen, sisältö oli kyllä tuttua. Tuntui, että sydän hakkasi niin kovaa, että se tuntui kurkussa asti. Oppilaat vaikuttivat motivoituneelta ja kyselivätkin paljon. Tekniikka opetuksessa pelasi yllättävän hyvin, vaikka sitä jännitinkin ehkä eniten. Opetusta oli yhteensä 6 tuntia. Palo opetukseen on syttynyt.
Webinaarit jatkuu
Lokakuun kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamisen webinaariin olimme saaneet useamman luennoitsijan. Maahanmuuttajakoulutuksesta ja –ohjaustoiminta Oamkissa oloivat kertomassa Katri Kosonen ja Eija
Svanberg. Eija ja Katri kertoivat monikulttuurisuuden huomioimisesta opetuksessa. He kertoivat erilaisista käsityksistä opettajan ja opiskelijan rooleista riippuen kulttuurista. Mielenkiintoiset esimerkit kuvittivat luentoa. Joissakin kulttuureissa opettajaa pidetään yli-ihmisenä, joka tietää kaiken ja hänen sanomisiaan ei pidä kyseenalaistaa. Toisaalta suomalaiset opetuskäytännöt ja oppimistehtävät voi olla haastavia maahanmuuttajille kuten esseet, raportit ja itsearviointi. He pyysivät ottamaan huomioon omassa opetuksessamme selkokielisyyden, kertaamisen ja hitaan etenemisen, jos luokassa on maahanmuuttajia. Uusi käsite minkä opin oli kulttuurisensitiivisyys. Kiinnostuin tästä termistä ja luin lisää aiheesta. Löysin mielenkiintoisen julkaisun Paksuniemi ym. 2019 on kirjoittanut teoksen " Opaskirja oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa". Kulttuurisensitiivisyydellä tässä julkaisussa tarkoitetaan mm. sitä, että yksilöt pyrkivät ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja ratkaisemaan yhdessä mahdolliset konfliktitilanteet. Opetustilanteessa vallitsee kuitenkin tietyt pelisäännöt ja suomalaiset arvot, koska tarkoitus on integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään sekä löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Sopeutuminen ja osittainen sulautuminen yhteiskuntaan tulee tapahtua niin, että maahanmuuttaja voi säilyttää oman etnisen taustansa, uskonnon ja kielen. Loppupäivän luentoihin ja ryhmätehtävään en valitettavasti ehtinyt osallistumaan, joten tein aiheeseen liittyvän blogitekstin "Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ammatillisen opettajan työssä", jossa pohdin tätä osiota tarkemmin.
Lähiopetuksessa
Marraskuussa vihdoin pääsimme lähiopetukseen ja aiheena oli suunnittelu- ja toteutus osaaminen. Oli ihana nähdä ihan livenä opiskelukavereita. Yllättävää oli se, miten puhki oli lähiopetuspäivän jälkeen, kun ei ollut tottunut olemaan sosiaalisesti aktiivinen ja varsinkaan ryhmässä. Kuitenkin huomasi sen, miten antoisampaa ja opettavaisempaan opetus on kasvotusten ryhmässä. Perehdyimme ohjauksen käytänteisiin ja ohjausmuotojen
hyödyntämiseen ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Meillä oli ryhmätehtävä, jossa ryhmissä mietimme, miten toimisimme ohjaustilanteessa ja missä vaiheessa mikäkin asia olisi ajankohtainen. Tekstit näkyvät vähän huonosti, mutta idea tästä ryhmä tehtävästä ilmenee.
1. Opetuksen tehtävänä on tuottaa osaamista
2. Oppijan oma toiminta on keskeistä opetuksessa
3. Oppimisessa tärkein tekijä on motivaatio
4. Ymmärtäminen on oppimisessa keskeistä
5. Oppimista ohjaa kokemusten havainnointi ja reflektointi
Väittämien tarkoitus oli alustaa opetusta eri oppimiskäsityksiin, joihin perehdyimme sitten lähiopetuksessa tarkemmin. Erilaisia oppimiskäsityksiä olen pohtinut lisää blogikirjoituksessani " Oppimisprosessi".
Lisäksi kävimme myös tunnilla läpi oppimisympäristöä, ja jokaisella oli tehtävänä kertoa kuvan avulla itselle mieluinen oppimisympäristö ja kertoa muille miksi valitsi kyseisen oppimisympäristön ja miten se tukee oppimista ja miten sitä voi hyödyntää omassa opetuksessa. Minun valintani löytyy blogikirjoituksesta "Minun sielunmaisemani ja oppimis- ja opettamisympäristö".
Toisena marraskuun lähipäivänä käsittelimme laadukasta oppimisprosessia ja opetuksen suunnittelua. Teimme tästä ryhmätyön, joka koski Viestintä 4 op opintojakson opetuksen suunnittelua. Tässä ryhmätöiden tuotokset.
Sitten kävimme läpi opetuksen perusperiaatteita ja asioita aktiivisesta opettamisesta. Flingassa oli tehtävä, jossa piti kertoa, millainen on hyvä luento. Tuli kyllä kattavasti esimerkkejä, näitä on tarkoitus hyödyntää omassa opetuksessani. Kun tein opetusmateriaalia tammikuun opetusharjoitteluun, poimin täältä kyllä vinkkejä. Pyrinkin luennossani, että käyttäisin paljon esimerkkejä omasta työelämästäni, koska minulla on vahva osaaminen suun terveydenalalta. Esityksessä oli selkeä rakenne ja aktivoivia kysymyksiä oppilaille. Diat etenevät johdonmukaisesti ja on selkeästi rajattu aiheeseen. Pidin kovasti luentojen suunnittelusta ja viilasinkin niitä useampaan kertaan. Opetusmateriaalin valmistuttua, tunne olikin, että luentojen sisältö on hyvä ja diat mielestäni loistavia, mutta itse opetus kyllä jännitti.
Yrittäjyys webinaari
Marraskuussa oli myös yrittäjyyteen liittyvä webinaari, jossa useammat luennoitsijat veivät meidät yrittäjyyteen ja raottivat vähän ovia yrittäjyyskasvatukseen. Ensimmäinen luento oli "Työelämä- ja verkosto-osaaminen
sekä yrittäjyyskasvatus" ja luennoitsijana Hannu Korkala Oulun ammattikorkeakoulusta. Hän kertoi työelämäläheisyydestä ja -lähtöisyydestä ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Sen lisäksi käytiin läpi elinikäistä oppimista ja opinnollistamista. Pohdittiin mitä yrittäjyyskasvatus on eri oppilaitoksissa. Webinaari jatkui Päivi Ojalan terveisillä Suomen Yrittäjistä. Hän toi erilaisia näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Hän kertoi mitä nuoret odottavat yrittäjyyskasvatukselta, mieleen jäi se, kuinka vähän opiskelijat kokivat saaneet ohjausta ja opetusta yrittäjyydestä. Opettajat toivoivat taas enemmän tukea ja koulutusta yrittäjyyteen. Webinaarin lopuksi Ulla Mäntykangas Oamkilta johdatteli meidät yrittäjyyskasvatuksen perusteisiin sekä käytännön
toimintamalleihin ja aineistoihin. Tästä luennosta sai hyviä vinkkejä aineistoihin ja sisältöihin liittyen yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatuksen. Hän kertoi luennon lopuksi, että on suunnitteilla opettajille räätälöity erikoistumiskoulutus työnimellä ”Yrittäjyyskasvatus ja
tulevaisuuden työtaidot” (30 op.). Valmistelussa ovat mukana ammatilliset
opettajakorkeakoulut ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutti. Tätä opintokokonaisuutta jään odottamaan mielenkiinnolla. Omassa blogissani perehdyin yrittäjyys aiheeseen: "Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsiteet" ja "Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys". Varsinkin oman alani yrittäjyys haastattelu oli mielenkiintoinen ja herättelevä. Siitä enemmän blogikirjoituksessani "Opettajan työelämäverkostot ja yritysyhteistyö".
Webinaari erityispedagogiikasta
Luennot jatkuivat marraskuussa Erityispedagoginen osaaminen webinaarilla. Luennoitsijana oli Eero Talonen. Luentokokonaisuus oli suunniteltu todella hyvin ja mielenkiintoisesti. Sisältö oli monipuolista ja mukaansa tempaavaa. Luennolla oli mielenkiintoisia ja puhuttelevia videoita, jotka pistivät todella miettimään esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä yhdenvertaisuuden edistämistä. Oppimiseen vaikuttavat haasteet ja erityisen tuen tarpeet selkeni hyvin ja tämä kuva kertoo minusta enemmän kuin tuhat sanaa asiasta.
Luennon lopuksi kävimme läpi oppilashuollon käsitteen, ja mitä se tarkoittaa ammatillisessa oppilaitoksessa. Eero oli loppuun kerännyt vaikuttavan ja kattavan lähdeluettelon. Pohdin lisää tätä aihetta kahdessa blogikirjoituksessani "Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa" sekä "Oppilashuolto ja erityinen tuki". Tämä opintojakso oli todella antoisa ja tykkäsin tehdä myös kirjallisia osuuksia.
Opetushommia
Joulukuussa pääsin harjoittelemaan opettamista uudelleen, kun pääsin sijaiseksi Oulun ammattikorkeakouluun opettamaan suuhygienisteille hammashoitajan tehtäviä juurihoidossa. Nyt minulla oli muutamia päiviä aikaa tehdä myös materiaalia opetukseen. Tein Powerpoint esityksen ja valmistelin työpaja pisteitä juurihoidon instrumenttien, välineiden ja laitteiden tunnistamiseen ja opetteluun. Opetus meni hyvin omasta mielestäni, ja opiskelijat kyselivät ja vaikuttivat motivoituneelta oppimaan. Aikaa oli ehkä vähän liian vähän ja kun ei ole vielä paljon kokemusta opettamisesta, ajanhallinta on vielä haastavaa. Panostin nyt Powerpoint esityksessä kuviin ja videoihin, koska mielestäni asioiden visualisointi helpottaa muistamaan aineita ja instrumentteja. Apuna työpajoissa oli OAMK:lla työskentelevä opetus suuhygienisti Satu Pylväs. Opetusta oli 3,5 tuntia.
Kävin opetustyössä myös opetusklinikalla opettajasijaisena useampana päivänä joulukuussa. Opiskelijat olivat suuhygienisti työskentelyssä ensimmäisiä kertoja oikeiden potilaiden kanssa. Ohjasin opiskelijoita työasennoissa, instrumenttien sormituessa jne., tarkistin lopputuloksen hammaskiven poiston jälkeen, ja annoin palautetta työskentelystä. Katsoimme opiskelijan kanssa yhdessä oikeaoppiset potilaskirjaukset ja jatkohoito suunnitelmat. Tämä oli kyllä mieluista hommaa, olen aina tykännyt ohjata opiskelijoita käytännön työssä.
Lähiopetus jatkuu
Valitettavasti opettaja sijaisuudet estivät pääsyn joulukuun kahdelle lähiopetuspäivälle, enkä päässyt katsomaan muiden opiskelijoiden esityksiä. Kävin kyllä katsomassa heidän opetuksen sisällön Ope-kahvilasta. Siellä oli kyllä hyvin tehtyjä opetuskokonaisuuksia ja mielenkiintoisia ryhmätehtäviä. Perehdyin myös Lissun ja Raijan luentodioihin, jotka olivat taas kerran todella informatiivisia ja hyvin tehtyjä. Siellä oli juttua ryhmän muodostamisesta ja ryhmän jäsenten rooleista. Pohdin sitä itsekin, millainen rooli minulla on ryhmässä. Varmasti siihen vaikuttaa missä tilanteessa ryhmä muodostetaan, onko ryhmän jäsenet entuudestaan tuttuja, onko käsiteltävä asia tuttua, onko ympäristö missä ryhmä muodostetaan tuttu ja turvallinen ja millainen status kullakin jäsenellä on. Annan pari esimerkkiä: Jos esimerkiksi tässä opettajakoulutus ryhmässä keskustellaan opettajan osaamisesta ja kehittämisestä, näkisin oman roolini ryhmässä tarkkailijana, koska minulla ei ole kokemusta asiasta ja koen itseni epävarmaksi, haluan mieluimmin olla tarkkailijan asemassa. Toinen esimerkki, ollaan muodostamassa ryhmää työpaikalla ikäihmisten suunterveyden kehittämistä varten. Todennäköisesti roolini olisi vetovastuun ottaja ja yhteistyönrakentaja, koska minulla on asiasta vahva substanssi osaaminen ja ymmärrys, miten siitä millä keinoin ikäihmisten suun terveyttä tulisi edistää. Eli ryhmässä roolitukseen vaikuttaa onko asiantuntijana ryhmässä. Toisaalta ryhmä tarvitsee sillanrakentajan ja sovittelijan, jos alkaa henkilöt kiistelemään eikä asiat tai rönsyillään asioissa. Myös luentodioissa yhteistoiminnallisuuden eri menetelmät vaikuttivat mielenkiintoisilta, olisi ollut mukava päästä kokeilemaan niitä opiskelija kavereiden kanssa. Viimeisillä dialla oli kattava lähdeluettelo.
Marraskuun viimeiselle lähiopetuspäivälle pääsin mukaan iltapäivästä ja ehdin kuuntelemaan yhden ryhmän esityksen. Heillä oli aiheena: "Opiskeluhuollon, erityisen tuen sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitys ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa". Ryhmä oli tehnyt esityksestään hyvin informatiivisen ja helposti ymmärrettävän. Ryhmätehtävät olivat tarpeeksi haastavia ja mielenkiintoisia. Esityksen alussa oli virittäytymistehtävä kuvien avulla. Piti valita yksi kuva, joka kuvastaa
tämän hetken tuntemuksia erityispedagogiikkaan liittyen. Oli mielenkiintoista kuulla toisten ajatuksia, moneen pystyi kyllä samaistumaan. Itse valitsin höyhenen ja kerroin, että opettajan ote oppilaisiin tulee olla höyhen kevyt ja sensitiivinen. Lopuksi oli learning cafe ryhmätehtävä case-tapausten avulla. Oli opettavaista pohtia pienessä ryhmässä saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä erityisen tuen antamista. Toisten mielipiteet asiasta toi perspektiiviä asiaan ja laajensi omaa näkemystä. Tätä learning cafe yhteistoiminta menetelmää tulen kyllä itsekin käyttämään opetuksessa.
Ryhmäopetustuokio
Päivän lopuksi oli meidän ryhmämme esitys, joka käsitteli oppimistavoitetta "Fyysisen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus". Olimme ryhmän kanssa tehnyt esitystä itsekseen yhteiseen PowerPoint alustaan. Olimme jakaneet jokaiselle osiot, jotka esitimme omalla vuorollamme. Alkuun meillä oli aktivoiva kysymys Foarmsilla, jolla kartoitimme fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvattomuuden esiintymistä muissa ryhmäläisissä opinnoissa tai työelämässä. Diojen lisäksi meillä oli muutama video koskien psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta sekä ryhmän merkitystä sosiaaliseen turvallisuuteen. Sitten jaoimme opiskelijat neljään ryhmään, ja pyysimme pohtimaan omassa ryhmässä opiskelijan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja pedagogista turvallisuutta. Ryhmät olivat löytäneet hyviä keinoja opettajalle, miten lisätä opiskelijoiden turvallisuutta.
Lopuksi keräsimme vielä palautetta opetuksesta. Minulla henkilökohtaisesti jännitti esiintyminen tosi paljon ja tunsin sydämen kurkussa pomppivan. Oma ääni värisi, mutta selvisin kuitenkin kunnialla. Omasta mielestäni meidän diamme olivat hyviä ja videot puhuttelevia ja sisältö informatiivista. Saimme tutoropettajilta ja opiskelijoilta ryhmänä hyvää palautetta sekä esiintymisestä että esityksen sisällöstä.
Tutoropettajien palautteet 1. palaute ja 2. palaute
Lisäksi pohdin fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta blogissani "Turvallinen oppimisympäristö".
Joulukuussa vihdoin sain suoritettua loppuun kaikki digimerkit. Digimerkkien suorittaminen oli mukavaa, kun alkuu pääsi. Vuosien saatossa digitaidot on päässyt ruostumaan ja meni vähän aikaa, että perusasiat palautu mieleen. Tämä kurssi oli todella tarpeen ja siitä oli apua opetusharjoittelussa. Enemmän pohdintaa digitaalisuudesta blogissani "Digitaalinen oppimis- ja toimintaympäristö".
Opetusharjoittelu
Yhtenä tärkeänä osana tässä opettajaksi oppimisessa on opetustyöharjoittelu. Tässä kulminoituu kaikki teoriatieto ja käytännön opettajan työ. Varsinainen opetusharjoittelu on tarkoitus tehdä tammikuussa 2022 Oulun ammattikorkeakoulussa. Opetan toisen vuoden suuhygienisteille "Ikääntyvän suun terveydenhoito" kurssin 1,5 op. Aihe on varsin läheinen, koska olen tehnyt Gradun ikääntyvien suunhoidosta ja lukenut perusopinnot Gerontologiasta Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Olen lukenut paljon erilaisia lähteitä, kun olen tehnyt sisältöä ja materiaalia opetukseen. Olen pyrkinyt käyttämään uusinta ja vain tutkittua tietoa lähdemateriaalina. Olen tehnyt henkilökohtaisen harjoittelusuunnitelman sekä toteutussuunnitelman, jotka täydentyvät tässä vielä ennen harjoittelua. Tässä on linkki suunnitelmiin ja luentojen materiaaleihin:
Olen toteutussuunnitelmassa tehnyt tarkan käsikirjoituksen, miten tunti etenee, mitä milloinkin käsittelen ja kauanko se vie aikaa. Tämä auttaa minua pysymään asiassa ja aikataulussa. Tiedän, miten aloitan tunnin, millaisia esimerkkejä käytän ja aktivoivia kysymyksiä esitän oppilaille. Tämä auttaa myös minua pysymään opintojakson osaamistavoitteissa ja ydinsisällössä. Tarkoitukseni on herättää keskustelua ja ajatuksia ikääntymisestä, ikäihmisten kohtaamisesta ja heidän suun hoidon erityispiirteistä.
Kävin tutustumassa opetusharjoittelun opetusryhmään 8.12, kerroin heille itsestäni ja pyysin heitä esittäytymään ja kertomaan heidän kokemuksistansa työskentelystä ikäihmisten kanssa. Lisäksi pyysin täyttämään kyselylomakkeen, jonka olin tehnyt Formsille. Oppilaat ottivat minut hyvin vastaan ja juttelimme vapautuneesti 30minuuttia. Tämä käynti auttaa minua, kun suunnittelen opetusta ryhmälle. Tässä vielä qr-koodi kyselylomakkeeseen:
Kun pohdin mitä ja miten haluan kurssin toteutuvan, heräsin kysymys, mitä he jo tietävät ikäihmisistä ja heidän suunsa hoidosta, onko heillä kokemusta ikäihmisistä ja heidän kanssaan toimimisesta? Tein sen kyselyn tutustumiskäynnillä, jossa selvisi heidän aikaisempi kokemuksensa ja tietämys ikäihmisistä. Tämä tieto auttoi minua luentojen suunnittelussa.
Käyn joka tunnin alussa läpi sen tunnin tavoitteet ja ydinsisällön ja ensimmäisellä kerralla koko kurssin tavoitteet, sisällöt ja arviointimenetelmät.
Tämän opintojakson tavoitteet opiskelijalle on:
- ymmärtää vanhenemisprosessin ja hyvään vanhenemiseen yhteydessä olevia asioita
- perehtyy "vanhuspalvelulakiin" ja vanhuspalveluihin
- kuvata ikääntymisen vaikutuksia suun terveyteen
- kuvata muistisairaan ja gerastenia vanhuksen ja saattohoitopotilaan erityispiirteitä
- huomioida ikääntyvän asiakkaan suunhoidon suunnittelussa ja omahoidon ohjauksessa
- kehittää vanhusten suunhoitoa kotihoidossa ja laitoksessa yhteistyössä
Kun mietin opetusta turvallisuuden näkökulmasta, kävin ennakkoon tutustumassa Oamkin turvallisuuskansioon ja pelastussuunnitelmaan, siitä tarkemmin toteutussuunnitelmassa. Tiedän missä sijaitsee varauloskäynnit, pelastustiet, kokoontumispaikka, sammutusvälineet, ensiapukaapit ja defibrillaattori. Psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta enemmän toteutussuunnitelmassa.
Olen tehnyt koulutussuunnitelman huomioiden opetussuunnitelman tavoitteet ja ydinsisällön, sekä opiskelijoiden osaamisen lähtötason. Olen tehnyt opintokokonaisuutta yhdessä ohjaavan opettajani kanssa. Hän on ohjeistanut minua sisällöllisesti sekä opettanut miten opintojakso viedään Moodle oppimisympäristöön. Olen keskustellut ohjaavan opettajani kanssa erityisen tuen tarpeesta ryhmässä. Tällä hetkellä kukaan ei ole erityisen tuen tarpeessa. Yksi opiskelijoista on kiinassa syntynyt, mutta asunut jo 10-vuotta Suomessa ja pärjää suomen kielellä hyvin. Erityisen tuen tarve voi syntyä milloin vaan, joten olen herkällä korvalla ja reagoin tarvittaessa nopeasti. Esimerkiksi opiskelijan käsi voi mennä poikki, ja joudun suunnittelemaan, miten tässä tilanteessa tenttiin vastaaminen onnistuu, jos kirjoittava käsi on paketissa. Opiskelijan kanssa yhdessä mietitään arviointia, onko se esim. suullinen tentti vai joku arviointi keino.
Käytän siis luentoja, työpajaa ja ryhmätehtäviä opetusmenetelminä. Oppimisympäristöä suunnittelin osittain luentomateriaalin esittämisen kautta ja toisaalta opetusluokaksi valitsin harjoitusluokan, missä on harjoitusnukkeja ja sänkyjä, niin pystymme harjoittelemaan autettavan ikäihmisen suun hoitoa. Pystyn harjoitusnuken avulla demonstroimaan, miten kohdataan ikäihminen, miten hänen suuhunsa katsotaan ja miten sitä puhdistetaan. Voin näyttää apuvälineitä ja antaa vinkkejä vuodepotilaan ja muistisairaan suunhoitoon. Näissä harjoitusluokissa on myös videotykki ja normaalit oppilaan työpöydät, joten niissä onnistuu myös luennon pitäminen. Kun tein opiskelijoille kyselyn, millaisesta opetusmenetelmästä he pitävät, suurin osa oli vastannut, että luento ja muutama työpaja. Kukaan ei ollut valinnut ryhmätehtävää. En tiedä johtuuko suuri suosio luento opetusmenetelmässä siinä, että opiskelijan ei tarvitse itse tehdä niin paljon. Olen kuitenkin joka tunnille tehnyt aktivoivia ryhmätehtäviä, ja osa opintojakson arvioinnista tulee isomman ryhmätehtävän kautta. Perustelen opiskelijoille, että ryhmätehtävät opettavat kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja ottamaan ne huomioon sekä ne opettavat toimimaan yhteistyössä toisten kanssa ja nämä kaikki on työelämässä tarvittavia taitoja. Ryhmätehtävät auttavat myös vuorovaikutustaitojen kehittymisessä.
Pyydän palautetta joka oppitunnin jälkeen, jotta tiedän ovatko oppilaat oppineet ja toisaalta tiedon siitä missä minä onnistuin ja missä on vielä parannettavaa. Palautteen avulla pystyn kehittämään omaan opetustani ja vuorovaikutustaitojani. Arvioin ryhmätehtävät ja tentit yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Tästä saan arvokasta oppia arviointiin jatkoa ajatellen.
Digitaalisiin työkaluihin olen joutunut perehtymään aika laajasti tätä opintojaksoa suunnitellessa. Olen tehnyt opintojakson Moodle-pohjalle, olen tehnyt myös varalta sen Zoom alustalle sopivaksi, jos korona tilanne pahenee ja joudun pitämään luennot etänä. Myös mahdollista arviointia pohdimme ohjaavan opettajan kanssa, miten toteutamme sen etänä. Olen kirjoittanut blogissani "Pedagogiset mallit verkko-oppimisprosessin suunnittelussa" asiasta enemmän.
Opetusharjoittelu alkaa
Tammikuussa 2022 maailman korona tilanne ei näytä hellittävän ja rajoituksia tulee uudestaan. Myös OAMK siirtyy etäopetukseen ja minun opetustuntini yhtä harjoitustuntia lukuun ottamatta siirtyy etätunneiksi. Onneksi olin ensimmäisen tunnin jo suunnitellut varalta myös etäluentona pidettäväksi. Suunnittelin etätunnit Zoom alustalle, koska se oli tuttu opettaja opiskelusta.
12.1.2022 ensimmäinen etäluento. Menin Oamkille pitämään etäluentoa, jossa myös ohjaava opettaja oli seuraamassa opetustani. No niin kuin arvata saattaa, teknisiä ongelmia oli, Zoom linkki ei toiminut. Onneksi menin koululle hyvissä ajoin, niin ehdin hyvin tehdä uuden linkin ja lähettää sen opiskelijoille. Äänet ja kuvayhteys toimi hyvin ja luento sujui ongelmitta. Opetusta oli 3 tuntia ja pidimme 15min tauon puolessa välin. Oma arvioni opetuksesta on hyvän ja kiitettävän välissä. Mielestäni sisältö opetukseen on kiitettävän tasolla, mutta tietysti itse opettamisessa on vielä kehitettävää. Koska minulla ei ole vielä paljoakaan opetuskokemusta takana, huomaan, että haluan pysyä tarkasti luentomateriaalissa kiinni ja en uskalla ns. ajatuksen virrata vapaasti. Tämä aiheuttaa, ehkä vähän jäykkyyttä esitykseen. Tunnilla pidin yhden aktivoivan kysymyksen, jossa jaoin opiskelijat breakout roomeihin. Opiskelijat eivät olleet kukaan toivonut ryhmätöitä kyselyssäni, mutta perustelin heille asiaa niin, että työelämässä joutuu paljon toimimaan moniammatillisissa työryhmissä, joten harjaantuminen tähän kannattaa. Opiskelijoiden tulee kurssin suorittamiseksi tehdä ryhmätyö 3-4 hengen ryhmissä. Olin jakanut ryhmät etukäteen ja heille aiheet. Annoin heille myös lähdeluettelolistan ryhmätehtäviä varten, toki muitakin lähteitä sai käyttää. I-tunnin materiaaleista löytyy tarkemmat ohjeet ryhmätehtävää varten. Lopuksi pyysin opiskelijoita vastaamaan palautekyselyyn opetuksesta, jossa tiedustelin heiltä, mitkä 3 asiaa heille jäi mieleen opetuksesta. Muistutin palautteesta vielä seuraavana päivänä. Sain jonkin verran palautetta, mutta en kaikilta. Tässä linkit I-tunnin materiaaliin ja opetuksen palautteeseen. Tunnin lopuksi yksi opiskelija haki kurssia hyväksiluetuksi aikaisempien opintojen ja työkokemuksen kautta. Ohjaava opettaja Anne otti tehtäväkseen, miten ja millaisella tehtävällä opiskelija osoittaa osaamisensa. Eräs opiskelija kertoi, että ei pääse osallistumaan pakolliselle harjoitustunnille henkilökohtaisista syistä, tein hänelle korvaantehtävän harjoitustunnista.
12.1.2022 oli myös webinaari opettajakoulutuksessa. Aiheena oli
Suunnittelu- ja toteutusosaaminen: Arviointiosaaminen. Tutoropettajat Lissu ja Eero avasivat opetuksen arvioinnin loistavasti ja laittoivat heti webinaarin aluksi meidät opiskelijat pohtimaan arviointia. Tässä meidän opiskelijoiden tuotos arviointi on kuin..., mielestäni me opiskelijat lähestyttiin mielenkiintoisesti ja monitahoisesti tätä käsitettä arviointi. Toisena ryhmätehtävänä oli pohtia arviointia määrittelevien kysymysten pohjalta. Jakauduttiin breakout roomeihin ja siellä pienryhmissä pohdittiin arviointia kysymysten avulla kuka arvioi, missä, miten ja miksi. Lopputuloksena syntyi hyvää pohdintaa, tässä linkki. Kävimme läpi myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja siinä teimme myös ryhmässä tehtävän. Työpaikalla tapahtuva oppiminen/Ammattitaitoa edistävä harjoittelu. Webinaarin lopuksi Eero ja Lissu käsittelivät arvioinnin perustaa, arvioinnin prosessia sekä arvioinnin käytäntöjä ja arvioinnin menetelmiä. Erittäin antoisa webinaari, tätä arviointia itse "pelkään" ehkä eniten opetuksessa. Miten osaan arvioida objektiivisesti, tasapuolisesti ja valita parhaan mahdollisen arviointimenetelmän eri opintojaksoille. Luulen, että opetuskokemus auttaa tässäkin asiassa. Eero ja Lissu jakoivat opiskelijat lopuksi ryhmiin ennakkotehtävän perusteella. Itse suoritin kurssin blogikirjoituksilla: "Arviointiin liittyvät määräykset, ohjeet ja käytännöt" sekä "Arvioinnin tehtävät oppimisprosessissa" ja olinkin saanut jo hyväksytyn suorituksen tästä kurssista kirjoituksellani blogissa.
17.1. 2022 oli minun toinen etätunti. Luokka mikä minulle oli varattu, niin siellä ei ollut tietokoneessa kameraa, mutta onneksi minulla oli oma läppäri mukana, joten opetus tapahtui sen kautta. Pientä sähläystä oli myös tässä tunnissa, minun Oamkin tunnukset oli mennyt vanhaksi, joten pääsin aloittamaan tunnin 5minuuttia myöhässä. II-tunnin pituus oli 2 h. Itse luento sujui hyvin ja nopeasti. Tässä linkki II-etätunnin materiaaliin. Luennolla oli linkkejä opetusvideoihin, joihin pyysin tutustumaan itsenäisesti. Luennon lopuksi oli vielä aktivoiva kysymys ja jaoin opiskelijat breakout roomeihin, joissa he pohtivat: Miten yhteistyötä tulisi kehittää suun terveydenhuollon, vanhusten kotihoidon, laitoshoidon ja omaishoidon välillä?
Tunnin lopuksi pyysin antamaan palautetta opetuksesta palautekyselyn avulla. Sain 6 vastauksen 17 opiskelijasta, joten olen huomannut, että eivät ole kovin innostuneita palautteen antamisesta. Luulen, sen johtuvan siitä, että heidän ei ole tarvinnut muuten koulutuksen aikana arvioida opetusta, he eivät ole tottuneet siihen. Saamani palaute oli kuitenkin hyvää ja opiskelijat pitivät luennosta ja kertoivat saaneen uutta tietoa. Linkki opetuksen arviointiin ja qr-koodi.
18.1.2022, III-opetustuokio. Tänään oli lähiopetuspäivä ja tuntia oli seuraamassa minun ohjaava opettaja Anne Korteniemi sekä tutoropettaja Eero Talonen. Opetus oli harjoitusluokassa, missä tarkoitus oli opetuksen lopuksi harjoitella vuode/muistisairaan suunhoitoa. Yhdellä opiskelija ei päässyt osallistumaan lähiopetuspäivään. Koska harjoitustunnit ovat pakollisia, tein hänelle korvaavan tehtävän. Tehtävä oli:
Miten opastat suuhygienistinä henkilökuntaa tehostetussa laitoshoidossa olevan muistisairaan suun ja hampaiden puhdistuksessa. Mitä vinkkejä ja neuvoja antaisit hoitohenkilökunnalle, jotta suun puhdistaminen onnistuisi.
Hyödynnä tehtävässä asiatuntijatietoa ja tutkimuksia.
Esiintyminen jännitti kovasti, sydän hakkasi ja kainalot hikosivat. Kuitenkin pysyin hyvin kasassa ja luennon edetessä jännitys väheni. Minulla on vahva työkokemus takana, joten pystyn tuomaan opetukseen paljon käytännön vinkkejä ja omia kokemuksia työelämästä. Minulla oli ryhmätehtävä, joka koski eettisiä ongelmia muistisairaan hoitamisessa. Hyvin mielestäni opiskelijat pohtivat asiaa, vaikka kyllä aistin jonkin verran tyytymättömyyttä ryhmätehtäviä kohtaan. Pidimme pienen tauon opetuksen välissä. Linkit: III-tunnin materiaali ja vinkkilista ikäihmisen kohtaamiseen sekä opiskelijoiden ryhmätehtävään. Luento-osuuden jälkeen harjoittelimme opiskelijoiden kanssa opetusnukeilla suunhoitoa.
20.1.2022 pääsin taas opettaja sijaiseksi suuhygienistiopiskelijoiden klinikka harjoitteluun. Ohjasin opiskelijoita työasennoissa, tarkistin heidän työnsä (oliko hammaskivi saatu pois ja oliko suusta tehdyt löydökset oikein) lisäksi kävimme yhdessä läpi potilaskirjaukset. Päivä oli antoisa ja sain taas varmistusta siihen, että olen siirtymässä itse oikealle polulle, rakastan tätä opiskelijoiden ohjaamista.
21.1.2022 oli opiskelijoilla viimeinen päivä palauttaa ryhmätyöt. Kaikki ryhmät palauttivat tehtävät ajoissa ja tehtävät vastasivat kaikilla tehtävänantoon. Osa tehtävistä oli laajempia ja monipuolisempia, mutta toisaalta esityksissä on vielä mahdollisuus tuoda lisää sisältöä ryhmätyöhön. Olin pyytänyt ryhmiä tekemään aktivoivan kysymyksen esityksen loppuun. Kahta ryhmää pyysin muuttamaan kysymyksen muotoa niin, että siihen ei voi vastata kyllä tai ei. Mielenkiinnolla odotan ensi viikon esityksiä.
25.1.2022 oli kolmas etäluento ja neljäs opintopäivä. Luennon aluksi tein kyselyn opiskelijoille, haluavatko he yksilö- vai paritentin, mikä suoritetaan Zoomin breakout roomissa seuraavalla kerralla. Kyselyyn vastasi 13/16 ja vastanneista enemmistö 8 halusi yksilötentin. Kunnioitin opiskelijoiden toiveita ja päädyttiin pitämään yksilötentti. Tässä qr-koodi kyselyyn:
Etäluento jatkui opiskelijoiden ryhmätöillä. Ryhmät esittivät Zoomissa ryhmätyönsä ja esittivät lopuksi aktivoivan kysymyksen muille opiskelijoille. Opiskelijat olisivat voineet olla mielestäni aktiivisempiakin luennolla, oikeastaan samat opiskelijat kommentoivat ahkerasti. Koen etänä opettamisessa haasteen, kun ei tunne ryhmää, vaan nimiä vain pyörii kuvaruudulla. Ohjaava opettaja kertoi, että aluksi etätunneilla heillä oli ollut videokuva päällä, mutta siitä oli tullut valituksia opiskelijoilta, joten enää ei ole videokuvaa opiskelijoista. Opiskelijoiden ryhmätyöt olivat hyviä ja olivat pohtineet tehtävänantoa laajasti. Kaikki opiskelijat saivat hyväksytyn suorituksen ryhmätehtävistä. Kun luin ryhmätöitä aluksi, ajattelin niiden olevan liian suppeita. Luulen, että arvioin ryhmätyöt suppeaksi omien taustojen vuoksi. Olen juuri valmistunut itse yliopistosta ja tehnyt lukuisia kirjallisia ja ryhmätöitä siihen liittyen ja mittasin tietysti aluksi tasoa niihin. Onneksi ohjaava opettaja ohjeisti minua, että tämän tasoisia ryhmätyöt ovat tässä vaiheessa opintoja ammattikorkeakoulussa. Tämä on minulle kehityksen paikka, että osaan olla kohtuullinen vaatimuksissa ja arvioinnissa opetuksen eri vaiheissa.
26.1.2022 tutor opettaja Eeron kanssa palaveri Zoomissa. Eero ohjeisti minua tenttikysymyksen laatimisessa Formsiin. Opin kyllä paljon uutta ja sain työkaluja opettajana toimimiseen. Tällaisen tentin loin opiskelijoille Formsiin: Ikäihmisen suunhoidon tentti. Lisäksi tein tentin mallivastaukset, mitä tentin vastauksissa odotan. Tentti on 31.1.2022 etänä. Ohjeistan opiskelijoita zoomissa ja olen siellä koko tentin ajan, jos tulee kysyttävää tai ongelmia tentin suorittamisessa. Olen laatinut myös varasuunnitelman, jos Forms ei toimi, lähetän kysymyksen Word-tiedostona sähköpostilla opiskelijoille.
27.1.2022 viimeinen webinaari. Luennot aloitti Lehtori Ulla Mäntykangas, OAMK, Amok, Täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluista. Hänen aiheensa oli opettajan rooli tutkimus- kehittämis- ja innovaatio- sekä hanketoimijana. Hän avasi mitä kehitystyö on, mikä merkitys sillä on opettajalle sekä kertoi SILTA- ja Väkevä hankkeista. SILTA: Siirry luontevasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -hanke. Hankkeen tarkoituksen on kehittää valtakunnallisesti hyödynnettävä joustava koulutuskokonaisuus, koulutuspolku ja projektioppimisen malli sekä vahvistaa yhteistyötä opiskelijoiden, opetushenkilöstön ja työelämän edustajien kesken. Väkevä hankkeen tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen malli, jossa sisällön osana on kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys. Hankkeen aikana on tarkoitus järjestää osallistavia työpajoja, joissa on kouluastekohtaiset tavoitteet kestävälle kehitykselle, digitalisaatiolle ja kansainvälistymiselle hyödyntäen kouluastekohtaisia opetussuunnitelmia. Tämä hanke on juuri sellainen, missä näkisin itsenikin toimivan. Tässä yhdistyy kestävä kehitys, tulevaisuus ja kansainvälisyys. Olisi mukava olla kehittämässä digitaalisia ja kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja yhteistyömalleja. Tätä hanketta aion seurata mielenkiinnolla. Tauon jälkeen webinaari jatkui ja Seija Perunka ja Raija Erkkilä kertoivat koulutushankkeista. Resilienssi ja tulevaisuususko -hanke (RETU) kehitti digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen CREAR, jonka tarkoituksena on tunnistaa opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä haittaavia tekijöitä. Kävin itse myös suorittamassa testin. Tämä on varmasti hyvä työkalu opiskelijoiden käyttöön, tämän avulla voivat kohdistaa avun tarve oikeaan paikkaan. Hanketiedoista hyvä materiaali lähdeluettelo löytyy: Materiaalia erityiseen tukeen. Itseäni tosiaankin kiinnostaa tämä hanketyössä toimiminen, tykkään visioida ja kehittä asioita. Olen innovatiivinen ja haluan koko ajan kehittää itseäni ja omaa osaamistani eri osa-alueilla. Webinaarin lopuksi meillä oli ryhmätehtävänä "Hullut pedagogiset hankeideat", niistä syntyi hauskoja, innovatiivisia ja jopa toteutettavissa olevia ideoita. Lopuksi tutor-opettajat esittelivät meille hedelmäpelin, jossa jokaiselle opiskelijalle pyöräytettiin teksti, millainen hän on. Samalla tässä sai uuden työkalun opetukseen https://www.flippity.net/. Olen suorittanut tämän kurssin "Tutkimus- ja kehittämisosaaminen" sekä "Oppilaitoksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta" blogikirjoituksilla. En osallistunut webinaarin ryhmätehtävään tämän vuoksi.
31.1.2022 tenttipäivä opiskelijoilla. Etätentti sujui hyvin, yhdellä opiskelijalla oli nettiyhteyden kanssa ongelmia, ja kerroin hänelle, että hän voi suorittaa tentin halutessaan puhelimella tai hän voi suorittaa tentin uusinta tenttipäivänä, jolloin teen hänelle uuden tentin. Opiskelija suoritti tentin puhelimella. Tentin vastausaika oli 75min ja tentti tehtiin Form-pohjalle Ikäihmisen suunhoidon tentti. Kaikki ehtivät vastata hyvin. Forms pohjalle olin pisteyttänyt vastaukset ja annoin myös sanallista palautetta. Luin yhden kysymyksen kerrallaan kaikilta ja poimin mallivastauksesta nousseita asioita. Luin tehtävät moneen kertaan ja muutoksia pisteytyksissä tulikin jonkun verran uudella lukukierroksella. Pyrin olemaan objektiivinen ja poimin vain tietämyksen tenteistä, en esim, mukavaa kirjoitustyyli. Opiskelijoita en tunne henkilökohtaisesti, koska olen ollut heidän kanssaan niin lyhyen ajan, joten se ei vaikuta tenttien arvosteluun. Kun olin pisteyttänyt tentit, annoin arvosanan sen jälkeen. Ohjaava opettaja kertoi, että 50% pitää olla oikein, niin tentti menee läpi, tällä kaavalla annoin sitten arvosanat. Ohjaava opettaja oli apuna ja sain kysyä häneltä mielipidettä ja apua koko arvioinnin ajan. Olin yllättänyt, kuinka paljon pidin tenttivastausten lukemisesta. Oli mielenkiintoista nähdä, mitä opiskelijat nostivat opetuksesta esille ja toisaalta mitä asioita he eivät olleet pitäneet tärkeänä. Tämä oli oppimistilanne myös itselleni, koska tämä auttaa minua, kun laadin seuraavaa opintojaksoa. Huomasin tenttivastauksista, että parhaiten ne asiat oli jääneet mieleen, joissa olin antanut käytännön esimerkkejä ja ne mitä harjoiteltiin työpajoissa. Yllättäen huonoiten muistuivat mieleen toisten opiskelijoiden ryhmätöiden asiat. Tätä asiaa täytyy pohtia, miten ryhmätöistä saadun tiedon opiskelijat omaksuisivat tai haluaisivat omaksua paremmin. Tässä esimerkki yhdestä opiskelijan tentti vastauksesta ja minun arvioinnista. Opiskelija X tenttivastaus. Arviointi oli työlästä, mutta odotettua mukavampaa ja palkitsevaa.
3.2.2022 Ilmoittauduin Gerontologian aineopintoihin (35-37 op) Jyväskylän avoimeen yliopistoon. Olen suorittanut aikaisemmin Gerontologian perusopinnot ja nyt tarkoituksena on vahvistaa tietämystä ikäihmisistä.
17.2.2022 Ilmoittauduin suorittamaan "Nepsy-aikuisen tunnistaminen ja ohjaaminen" 5 op opintokokonaisuutta, jonka järjestää Oppimaa Oy.
22.2.2022 tapaaminen tutor opettajien kanssa päättökeskustelu opinnoistani. Olen kirjoittanut tätä päiväkirjaa koko opiskelujen ajan, ja tässä nostan esille opiskeluni ja oppimani asiat. Päättökeskustelussa on tutor opettajien ja harjoitteluni ohjaavan opettajan arvioinnit. Sain hyvää palautetta opettaja harjoittelustani sekä pitämästäni blogista. Tässä arviointi ohjaavalta opettajalta opetusharjoittelusta. Hyvä palaute antoi uskoa siihen, että olen oikealle alalle siirtymässä.
Toinen tutoropettaja kertoi näkevänsä minut perfektionistina, ihmisenä joka haluaa tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Tällainen arvio itselleni oli yllätys, koska olen pitänyt itseäni aina suurpiirteisenä, enkä ole tavoitellut täydellisyyttä tai virheettömyyttä tekemisissäni, mutta toisaalta mihin ryhdyn sitoudun kyllä siihen aina sataprosenttisesti.
23.2.2022 Kehittämissuunnitelman seminaari. Tässä linkki minun "Opettajan osaamisen kehittämissuunnitelma" blogikirjoitukseen. Seminaari sujui hyvin ja oli mielenkiintoista nähdä erilaisia seminaari esityksiä. Sain kiitosta omasta seminaaristani sen henkilökohtaisen lähestymistavan vuoksi. Nyt se on totta, minulla on ammatillisen opettajan pätevyys. Nyt alkaa työnhaku, ei tule olemaan helppoa, koska suun terveydenhuollon opetusta on vähän suhteessa perusterveydenhuoltoon, mutta olen positiivisin mielin ja valmis lähtemään kauemmaksikin töihin. Aloitin myös Jyväskylän avoimessa yliopistossa Gerontologian aineopinnot sekä Nepsy aikuisen tunnistaminen ja ohjaaminen opintojakson. Tämä opiskelu on minulle harrastus ja tuskin lopetan sitä koskaan täysin.
Kommentit
Lähetä kommentti